Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.
Suomen golfkausi on kiihkeimmillään keskikesällä. Osittain ympäri vuorokauden avoimet golfkeskukset tarjoavat haastetta kaikentasoisille pelaajille.
Oululainen Matias Perkkiö, 19, on harrastanut golfia viisi vuotta. "En keksi ketään, jolle golf harrastuksena ei voisi sopia. Esimerkiksi iällä tai sukupuolella ei sinänsä ole mitään väliä", Oulun Golfkerhon jäsen miettii.
Vaikka golfia pidettiin aikoinaan vain aikuisille suunnattuna ajanvietteenä, jaottelu ei enää ole yhtä selkeää. Nykyään viheriöillä viihtyy Matiaksen lisäksi runsaasti muitakin nuoria. "Suurin osa pelaajista on aikuisia, mutta paljon on myös nuorempaa väkeä."
Yhä useammat nuoret golfpelaajat löytävät tiensä golfin pariin ystäväpiirinsä tai sukulaistensa kautta. Myös Matiaksen kiinnostuminen lajista johtui paljolti oman perheen esimerkistä. "Vanhempani pelaavat golfia, ja ennen myös kaksi veljeäni harrastivat lajia. Nykyään pelaan enimmäkseen kaveriporukalla", Matias kertoo.
Golfkenttien toimivuus perustuu tarkkaan järjestykseen, ja viheriölle päästäkseen golfin ystävän on täytettävä tietyt kriteerit. "Jokaisen pelaajan täytyy kuulua johonkin golfseuraan, eli pelikausi- ja jäsenmaksujen on oltava kunnossa", Matias selittää. Maksut ovat seura- ja kenttäkohtaisia, mutta junioreille hinnat ovat alhaisemmat.
Ennen varsinaiselle pelikentälle, greenille, pääsemistä pelaajan on lisäksi suoritettava niin sanottu green card. Green card on virallinen todistus golftaidosta, ja ilman green cardia pelaaja pääsee ainoastaan harjoitusradalle. Kortin tarkoitus on varmistaa Suomen Golfliiton määräyksiä noudattaen, että pelaajalla on sekä riittävät tiedot että taidot varsinaiseen pelaamiseen.
"Green cardin suorittamiseen kuuluu kurssi ja koe. Kokeessa testataan, onko pelaajalla puttaus ja muut lyönnit hallinnassa", Matias kertoo ja vakuuttaa, ettei koe ole silti liian vaikea. "Kyllä sen pääsee läpi suhteellisen helposti."
Käytännön koe on tarpeellinen, sillä golfharrastuksessa pelivarusteiden oikeaoppinen käyttö on keskeisellä sijalla. Golfaajan täydessä mailasetissä, bägissä, on neljätoista mailaa, joista jokainen toimii hieman eri tavalla. Tilanteeseen sopivaa mailaa valitessa on otettava huomioon tuulensuunnat ja muut olosuhteet.
"Aloittelijan rautamailasetit maksavat uutena noin parisataa euroa", Matias arvioi. Erilaisia varusteita, esimerkiksi puumailoja, voi vuokrata golfkentiltä tai ostaa yksitellen taidon kehittymisen mukaan.
Golfharrastukselle tyypillisen hienostuneen leiman antaa lajin laaja erityissanasto. Hole-in-onet, duffit, tiit ja fairwayt ovat aktiivisessa käytössä golfista puhuttaessa. Mutta käytetäänkö golfterminologiaa viheriöillä myös pelitilanteessa?
"Käytetään kyllä", Matias nauraa. "Vähitellen ne iskostuvat mieleen niin, että niitä käyttää aivan luonnostaan."
Sanasto on kansainvälinen, joten ulkomaisillakin viheriöillä vieraillessa terminologian tunteminen on hyödyllistä. "Esimerkiksi fore on kansainvälinen varoitushuuto golfkentillä. Pelaajan kuuluu huutaa "Fore!", kun pallo lentää päin toista ihmisistä", Matias antaa esimerkin.
"Golf on puhtaasti tekniikkalaji. Viheriöllä täytyy olla kärsivällinen", Matias muistuttaa.
Menestyminen golfissa on Matiaksen mukaan yleensä vaihtelevaa kuin vuoristorata. "On mahdotonta sanoa, monellako lyönnillä kenttä menee läpi, mutta yleensä kierros kestää neljästä viiteen tuntia. Kun peli kulkee hyvin, voisi pelata vaikka kolme kierrosta putkeen. Toisaalta voi olla raastavaa, jos ei onnistu tavoitteessaan", golfaaja tiivistää.
Matias pelaa nykyisin kahdesta kolmeen kertaa viikossa puhtaasti harrastusmielessä. "Se, kuinka usein ehdin golfata, riippuu jääkiekkotreeneistä. Jääkiekko pysyy tärkeämpänä."
Matias on lomaillessaan vieraillut muun muassa Katinkullan, Paltamon ja Kouvolan viheriöillä. Suosittua ulkoilmalajia voikin harrastaa useilla paikkakunnilla ympäri Suomea läpi kesän.