Huutajat ovat huutoonsa vastanneet Kuopiossa. Jäähallissa pelikentällinen J. Beuys Songia kutoutui Carolyn Carlsonin johdolla kokoon kurinalaiseksi tanssii ja soi -versioksi, mikä lainehti pieniä yksityiskohtia ja vyöryy väliin voimakkaana liikkeen/tanssin ja äänen/musiikin kompositiona.
Mutta ainakin tiistain iltayön 100 minuutista puolitoistatuntisena toteutunut versio jätti levollisesti rauhaan koko laajan takakankaan mahdollisilta kuviotykityksiltä. Saastuminen ja luonnon tasapainon horjuttaminen sanallistettiin koskettamaan myös Kuopiota. Tanssijoiden lopussa käyttämät sinivalkoiset asuyhdistelmät korostivat kansainvälisen tuotannon Suomeen rantautumista.
Riittämiin siis vietäväksi viestiä eteenpäin monitaidetuotannoista myös mahdollisesti jatkossakin Kuopiossa, missä jäähallikin taiteellisen johtajan mukaan on mahdollinen esitysalusta jatkossa. Tulevan ohjelmiston esirippua ei kuitenkaan vielä raotettu jo aiemminkin Kalevassa kerrottua koreografiakilpailua enempää.
Tuleva kilpailu
Kansainvälinen koreografiakilpailu on avoin kaikille. Koreografit valitaan videoiden perusteella. Videointien jättöaikaa on kuluvan vuoden loppuun, mutta näiden video-otteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kyseisestä kilpailevasta teoksesta. Tallenteiden on ilmennettävä osallistujan tyyliä. Kutsuttujen koreografien nimet julkistetaan ensi helmikuun alussa.
Kilpaan helmikuun 1. päivänä 2003 kutsuttavien kilpailuteosten mitta on rajoitettu enimmillään 20 minuuttiin ja tanssijalukumäärä yhdestä korkeintaan seitsemään.
Keiju kipittää
Kuopio panttasi tilausteoksensa tällä kertaa syötiksi viimeiseen iltaansa eli keskiviikoksi parahultaiseksi uudestaan esitetyn J. Beuys Songin edelle.
Tilausteos-Keiju on jo ehtinyt ennen kantaesitystään ilmineerata itsestään eri olomuodoissa. Jyrki Karttusen soololuomuksen hahmohan syntyi Sari Laksolle tehdyn Merylin videossa esiintyvänä kumppanina viime vuonna. BallettTanz-lehden kansi lanseerasi Keijun kuvaa nyt toukokuussa ympäri Eurooppaa ja Oulussa Tanssia tyrkyllä -tapahtumassa koreografi-tanssija esitteli normaalitamineissa viidentoista minuutin verran Keijunsa liikemateriaalia.
On syntynyt neljän läpikuultavan screenin näyttämöluoma, jonka valo-, ääni- ja lavastussuunnittelusta sekä videoista vastaa Kimmo Karjunen.
Turkoosiin puettu Voikukka-prinssi käy enimmäkseen huilumusiikin luomassa tunnelmassa elontaivaltaan kilpailevien video-klooniprinssien kanssa. Musiikintekijä ja useimmiten sävellysten esittäjä on Leena Joutsenlahti.
Prinssi viuhahtaa paikalle videon lennättämänä. Pienet siivet ja ankarampi lentoyritys saavat liikeradat tyylitellysti olomuodon myös näyttämöllä.
Ei ole kaukaa haettu jos sanoo, että ulkoinen kuvasto menee tuonne historiallisen silkkitien varrelle: Kaukasus, Aasia, Intia. Surullisen hahmon hippi-keiju paljastaa kuitenkin arkisemman syntynsä. Vaaleanvihreään pelastusrenkaaseen puettu tallenne-Karttunen omii itselleen näytämö-Keiju-Karttusen imagon. Ja niin on tämä Mollywood-kamppailu valmis. Mille elämän näyttämöille onkaan ehdittävä.
Tämä on meidän kaikkien tarina, sitä Karttunen on halunnut ja siihen päässyt. Näyttämökaukaisuuteen katoavan Keijun jälkeen kankaat täyttyvät katsomoa kohti liitävistä keijuista, jotka antavat aistimuksen pienistä pulleapäisistä pilvenreunaenkeleistä.
Kunhan Kimmo Karjunen korjaa hivenen näyttämön tummuutta, tämä Keiju liihottelee vaikka minne. Selvä reitti sillä on jo Pyhäjärvelle Täydenkuun Tansseihin ja Helsingin Juhlaviikoille.
