Jyväskylän yliopistossa maanantaina tarkastetun lisensiaattitutkimuksen mukaan toistaiseksi ei ole näyttöjä siitä, että vieraskielinen opetus heikentäisi äidinkielen taitoja tai käsitteenmuodostusta.
Filosofian maisteri Anna-Liisa Virtala selvitti työssään vieraskielisestä opetuksesta Suomessa käytyä julkista keskustelua sekä puolesta ja vastaan esitettyjä väitteitä. Tutkijan tavoitteena on laajentaa lisensiaattityö väitöskirjaksi.
Toistaiseksi käsitykset hyödyistä tai haitoista perustuvat Virtalan mukaan lähinnä luuloihin, uskomuksiin ja pelkoihin. Tutkimusaineistoa käsitysten tueksi ei ole juuri nimeksikään.
Opetushallituksen 1996 tekemän kyselyn mukaan 5 prosenttia ala-asteen kouluista, 15 prosenttia yläasteen kouluista ja 25 prosenttia lukioista antoi vieraskielistä aineopetusta.
Lähinnä englanniksi opetettiin esimerkiksi kotitaloutta, biologiaa ja maantiedettä. Sellaiset aineet, joiden opetukseen voi liittää havaintomateriaalia, olivat suosittua. Opetushallitus ei kuitenkaan suosittele kansallisten teemojen kuten historian opettamista vieraalla kielellä.
Virtala arvioi, että aivan viime vuosina vieraskielinen opetus ei ole laajentunut. Sitä rajoittavat 1999 kiristetyt opettajien kielitaitovaatimukset. Opettajalta vaaditaan 55 opintoviikon kieliopinnot, jos hän antaa laajaa vieraskielistä aineopetusta.
Eniten vieraskielistä opetusta on tarjolla suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa ja Tampereella.