Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Kolumni
Tilaajille

Vienan neidot edus­ti­vat Ilmari Kian­nol­le puh­taut­ta – ra­jan­ylit­tä­jä­nä Kianto pestasi mie­lel­lään vie­na­lais­neit­sy­käi­siä sou­tu­ty­töik­si vi­li­se­vil­le vir­roil­le ja laa­joil­le jär­ven­se­lil­le

Kianto näki Vienan kulttuurin viattoman alkuperäisenä, Suomen taas luonnottoman sivistyksen pilaamana, Kari Sallamaa kirjoittaa.

1800-luvulla moni perinteenkerääjä ja taiteilija löysi Elias Lönnrotin jäljissä tiensä Vienan Karjalaan, Kalevalan laulumaille. Tunnetuimpia vierailijoita oli Suomussalmen pappilan poika Ilmari Kianto. Hän kävi seudulla useasti 1890-luvulta lähtien.

Viimeinen kerta oli jatkosodan alussa 1941, jolloin hän pääsi kenraali Hjalmar Siilasvuon erityisluvalla vallattuun Akonlahteen. Vienalaisaihepiiri on runsaasti esillä hänen tuotannossaan.