1800-luvulla moni perinteenkerääjä ja taiteilija löysi Elias Lönnrotin jäljissä tiensä Vienan Karjalaan, Kalevalan laulumaille. Tunnetuimpia vierailijoita oli Suomussalmen pappilan poika Ilmari Kianto. Hän kävi seudulla useasti 1890-luvulta lähtien.
Viimeinen kerta oli jatkosodan alussa 1941, jolloin hän pääsi kenraali Hjalmar Siilasvuon erityisluvalla vallattuun Akonlahteen. Vienalaisaihepiiri on runsaasti esillä hänen tuotannossaan.
Kiannon Viena-rakkaudessa oli vilpitöntä kiinnostusta oloihin ja kansaan, mutta myös poliittinen ulottuvuus, heimoaatetta ja Suur-Suomi-innostusta.