Meillä ei sitten syödä ensi talvena makaroneja eikä riisejä, vaan keskitytään pottuihin, joita on kellari täynnä. Tämä määräys on pihissä taloudessamme julistettu joka syksy. Ja auta armias, jos säännöstä on joskus poikettu lasten takia. Hehän tietysti pitävät eniten siitä mitä eivät juuri koskaan saa eli makaronilaatikosta, makaronivellistä ja lasagnesta.
"Lehdessä luki, että perunarutto vaivaa erityisen kovasti tänä kesänä. Miten teillä?", kysyi vieras.
"Ei meillä ole merkkikään, ei ole koskaan ollutkaan".
Muutaman päivän kuluttua vilkaisu perunamaalle. Mitä kummia täpliä perunanvarsiin on tullut?
Viikon päästä suurin osa varsista on aivan surkeassa kunnossa. Menivätkö siinä talven potut? Onko ensi talvena ruvettava riisilinjalle, harjoiteltava sanomaan periaatteiden vastaisesti pasta ja opeteltava erilaisten makaronimuotojen, -laatujen ja -tuoreusasteiden italialaiset nimet?
Lähtökohtahan on meillä aina ollut se, että pottu on se, joka tiellä pitää. Se on suomalaisessa maaperässä kasvavaa oikeaa ruokaa. Kaiken maailman pastavouhotukset ovat pelkkää vouhotusta: mössöä josta ei tule kuin kahta kauheampi nälkä. Riisistä tulee riisitauti. Kun omassa maassa on kasvanut omia pottuja, talven ruokahuolto on ollut turvattu. Mikään ei maistu paremmalta kuin oman maan peruna uutena tai vanhana.
Mutta saako tässä kaiken toivon heittää? Onneksi Siemenperunakeskuksesta vastataan että ei. Varret on mitä pikimmin niitettävä, jolloin ruttoitiöt eivät pääse painumaan mukuloihin. Rutto pääsee penkkiin vain, jos yllättäen alkavat kovat sateet.
Ei muuta kuin pelastetaan mitä pelastettavissa on. Vaikka varsia ei ole, perunat kasvavat vielä jonkin verran, joten nostamisella ei ole kiire ainakaan pariin, kolmeen viikkoon. Liian lämpimillä potunottoon ei kannatakaan ryhtyä, vaan se vaatii alle 20 asteen kelit. Muuten ne eivät säily.
Maata ei kannata myrkyttää ensi kesän varalle rutolta. Se iskee myös ensi kesänä, jos on iskeäkseen. Potunvarret voi myrkyttää ennen kuin rutosta näkyy merkkejä, suunnilleen heinäkuun puolivälissä. Mutta mistä tietää ryhtyä myrkytyspuuhiin? Lieneeköhän SPK:lla vähän oma lehmä ojassa, kun sieltä opastetaan, että perunaruttohuolet ovat poispyyhkäistyt, kun ostaa talven potut paikalliselta perunanviljelijältä.
Hyvä neuvo kaikki tyynni: pastahommiin ei ruveta, vaikka menisivät viimeisetkin siemenperunat.