Juttusarjassa tarkastellaan perioululaisia asioita hieman vinosta vinkkelistä.
"Lähdetkö tanssimaan?"
Mikäpä siinä. Rehellisyyden nimissä on kylläkin todettava, että seuratanssitaidot ovat melko olemattomat. Tai oikeastaan niitä ei ole.
Mies väittää, ettei hänkään osaa. Niin varmaan.
Paikka on tanssiravintola Foxia, tapahtuma Matti Eskon syntymäpäivätanssit ja tarkoituksena selvittää, osaako oululainen viedä naista, joka ei ikänään ole paritansseja harrastanut. Oulua kun pidetään armoitettuna tanssikaupunkina, ja esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa -ohjelman ammattilaispoppoosta puolet on ollut oululaisia.
Valitettavasti tanssiin hakenut mies on ihan tosissaan. Seuraavien minuuttien aikana tanssilattialla nähdään armoton parihiihto, jossa mies on varannut eteenpäin suksijan roolin ja daamin osaksi jää laahata jalkojaan selkä menosuuntaan. Eteneminen tapahtuu tasatahtia hiissaamalla, kantapäät maassa, eikä tanssittaja turhaan kahlitse luovuuttaan tahtilajin rajoittaviin vaatimuksiin.
Seuraava tanssittaja. Nyt vaikuttaa paremmalta. Aluksi menee vähän tökittämiseksi, kun ei oikein tiedä, mihin päin mies milloinkin on lähdössä. Puolen minuutin heilumisen jälkeen on jo kuitenkin selvää, miten kuuluu askeltaa: yksi vasemmalle, kaksi oikealle.
Välillä askeltenkaan kanssa ei ole niin nuukaa, koska jalat eivät kosketa lattiaa.
Mutta sitten tulee valssi, jota tanssittajan repertuaarista ei löydy. "Olen enemmän tangomiehiä."
Ei se mitään. Kai yksi valssi tangon askelinkin menee. Valssi olisi tietysti ollut se ainoa, joka omasta valikoimasta olisi löytynyt.
Uutta ukkoa putkeen. Ja sitten se tapahtuu: jalat alkavat liikkua oikeaan suuntaan. Kuin taiottuina.
Usean tanssin aikana ehtii pohtia, mikä se punainen lanka oikein on. Ja vastauskin löytyy: jollain hienovaraisella eleellä tanssittaja ilmoittaa ennen jokaista liikettä, mihin ollaan menossa. Vinhoinkaan pyöritys ei sekoita harmonista etenemistä.
Tämä mies saisi varmaan keittiötikkaatkin venymään parketilla loistosuoritukseen.
Naisten vessassa tanssiorientoituneempi lajitoveri arvioi, että pökkelöjalkainen partneri ei suinkaan ole tanssivan oululaismiehen pahin uhka. Tämän on nimittäin oltava melkoinen tanssittaja onnistuakseen viemään oululaista naista, joka kuulemma pyrkii koko ajan viemään itse.
Väitteen todenperäisyyttä ei tule kysyttyä tanssittajilta. Sen sijaan tangokavaljeeri on esittänyt aiheellisen huomion: tanssikaupungiksi Oululla on melko olematon tanssipaikkatarjonta. Potentiaalisten parkettien määrä on hetkessä laskettu, ja kun sen jälkeen pohtii, mikä niistä olisi tänä iltana auki, missä mahtaisi olla väkeä ja missä esiintyjäkin olisi mieluinen, valinnan vaikeutta ei ainakaan tule.