Viime vuosina työkuvaani on tullut entistä vahvemmin vesienhoito. Maatalouden tukijärjestelmissä on ollut mahdollista hakea tukea kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon, ja näiden kautta oma maailmani vesienhoitoon liittyviin teemoihin on avautunut hurjasti.
Olemme miettineet viljelijöiden kanssa, millaiselta valuma-alueelta vesi alueelle tulee. Minne vesi kosteikolta lopulta purkautuu?
Laajat valuma-alueet ovat herättäneet ajattelemaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesistöihimme. Arvokkaat ravinteet on hyvä saada napattua kiinni ja kierrätettävä takaisin hyötykäyttöön.
Vesienhoitoon löytyy paljon kiinnostuneita paikallistoimijoita ympäri Pohjois-Pohjanmaan.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto kokoontui kesäkuussa Oulussa. Saimme kuulla ja kokea paikan päällä maastossa, kuinka merkittäviä asioita on tehty. Valtakunnalliset asiantuntijat olivat vaikuttuneita. Paikalliset vesienhoitoon keskittyneet yhdistykset, osakaskunnat ja yksityiset maanomistajat esittelivät vieraille puhtaampien vesistöjen eteen tehtyjä toimenpiteitä.
Oulun seudun paikallistoimijoista mukana olivat muun muassa Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Juopulinjärvi kuntoon ry. Molemmat ovat saaneet näkyviä tuloksia pitkäjänteisellä toiminnalla.
Oulun maa- ja kotitalousnaiset sekä Oulun Kalatalouskeskus vastaavat ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI II -hankkeen käytännön toteutuksesta.
Sen osa-alueista paikallisten kunnostusyhdyshenkilöiden toiminnan kehittäminen on näyttäytynyt mielenkiintoisena. Tiivis vuorovaikutus paikallisten kunnostajien ja vesien- ja ympäristön asiantuntijoiden kesken on ollut opettavaista.
Usein virkistyskäytön kehittäminen ja kalastus ovat niitä vipuvoimia, joiden kautta laajemmatkin vesienhoidon tavoitteet lähtevät toteutumaan.
Riistakosteikko toimii usein myös valuma-alueen vesienhoitorakenteena. Kun veneenlaskupaikkoja kunnostetaan, lisätään kalastusta ja vaikutetaan järven sisäiseen kuormitukseen. Veden äänen lisääminen uomaan hapettaa virtaavaa vettä.
Kesä on hyvää aikaa aktivoitua ja aktivoida vesistöalueen vapaa-ajan asukkaitakin mukaan vesienhoitotalkoisiin. VYYHTI II -hanke jatkaa kunnostusyhdyshenkilötoiminnan kehittämistä syyskuussa koulutuksen merkeissä. Jos innostuit, otapa yhteyttä!
Maarit Satomaa,
Maisema- ja ympäristöasiantuntija, Oulun maa- ja kotitalousnaiset