Vesi on ollut Poh­jois-Poh­jan­maal­la vii­mek­si yhtä vähissä vuonna 2006 – peltoja kuivuus ku­rit­taa vä­hem­män kuin ete­läs­sä

Metsät kestävät kuivuutta hyvin. Suurin uhka niille on metsäpalovaara.Vesi on Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä nyt poikkeuksellisen vähissä.

Metsät kestävät kuivuutta hyvin. Suurin uhka niille on metsäpalovaara.

Vesi on Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä nyt poikkeuksellisen vähissä.

– Viimeksi tällä seudulla on ollut yhtä kuivaa vuonna 2006, sanoo vesitalousasiantuntija Timo Hampinen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Helteet ja sateiden puute ovat pienentäneet vedenkorkeuksia ja virtaamia entisestään alkukesän kuivuuden jäljiltä. Etenkin pienten jokivesistöjen virtaamat ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pieniä. Säännöstellyissä vesistöissä minimivirtaamat pystytään

Virtaamat ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pieniä varsinkin pienissä jokivesissä, kuten kuvassa olevalla Sanginjoella.
Virtaamat ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pieniä varsinkin pienissä jokivesissä, kuten kuvassa olevalla Sanginjoella.
Kuva: Janne Körkkö

toistaiseksi turvaamaan juoksuttamalla vettä säännöstellyistä järvistä.

Virkistyskäytön ja kasteluveden oton lisäksi kuivuus haittaa paikoin myös vesieliöitä.

– Tilanteen normalisoituminen vaatisi useamman päivän sateen, Hampinen sanoo.

Helle sinänsä ei juuri vesistöjä kurita, mutta maa-alueilla tilanne on toinen. Luonnonvarakeskuksen maatalouden tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan esimerkiksi 20 ja 30 asteen lämmöissä on kasvien kannalta valtava ero.

– Helteellä haihdunta on hirveän paljon suurempaa ja kasvit ovat kuivuuden kourissa todella nopeasti.

Pohjois-Pohjanmaalla kuivuudesta ei ole kärsitty yhtä paljon kuin Etelä-Suomessa. Luomu- ja nurmituotannon asiantuntija Olli Valtonen Pro Agrialta arvelee alueen viljasadosta kuitenkin jonkin verran keskimääräistä huonompaa.

– Syvempään kylvetyt viljat saavat vielä kosteutta syvemmistä kerroksista. Pintaan kylvetyt ovat kärsineet kovasti kuivuudesta ja olleet keltaisena jo toista kuukautta.

Metsät pärjäävät helteessä ja kuivuudessa huomattavasti viljelyksiä paremmin.

Suurin kuivuuden aiheuttama uhka metsälle on metsäpalovaara, sanoo Pohjois-Pohjanmaan alueen metsäasiantuntija Markku Ekdahl Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.

Metsäpalovaroitukset ovat nyt voimassa lähes koko maassa.

Kokonaisuutena lämmöstä on Ekdahlin mukaan metsän kannalta todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Hyvä puoli on se, että ensi kesänä puut kasvavat varmasti hyvin. Varsinkin havupuissa suurin kasvuun vaikuttava tekijä on edellisen kesän lämpösumma.

Ilmoita asiavirheestä