Kolumni

Ver­tai­lus­ta pers­pek­tii­viä

Palkoista ei puhuta kuin aivan lähimpien ihmisten kanssa. Ettei vain tulisi vahingossa leuhotettua, että minulla on pätäkkää tai osoittaneeksi alemmuuttaan sillä, kuinka vähän tienaa.

Olin opiskeluaikoinani Itävallassa vaihdossa, ja nostin palkat puheeksi muiden vaihtareiden kesken. Minua olisi kiinnostanut, paljonko eri maissa työnteosta maksetaan.

Puolalainen kämppäkaverini katsoi minua kauhuissaan. Eihän raha-asioista voi puhua. Keskustelu jäi lyhyeen.

Samalla reissulla vertasimme kuitenkin, miten lähtömaamme auttavat meitä vaihto-opiskelussa. Huomasin olevani hyvin onnellisessa asemassa. Aavistuksen ehkä hävettikin kertoa, että meillä opiskelijat oikeastaan kyllä valittavat siitä, kuinka vähän opiskelijoita tuetaan. Rahaa pitäisi saada enemmän.

Vertailu muihin maihin antaa perspektiiviä. Esimerkiksi Englannissa kolmen vuoden kanditutkinto maksaa keskimäärin 27 000 puntaa, mikä on noin 30 000 euroa.

Jos suorittaa maisteritutkinnon siihen päälle, lainaa voi kertyä helposti yli 50 000 puntaa, jota ei kylläkään tarvitse alkaa maksaa takaisin ennen kuin tienaa yli 25 000 puntaa vuodessa.

Vaikka vanhemmat kuinka säästäisivät lastensa opintoja varten, lähes jokainen opiskelija ottaa opintolainaa.

On huojentavaa, ettei Suomessa tarvitse pohtia jo ennen perheen perustamista sitä, miten saa maksettua lasten koulunkäynnit.

Nykyisin siitä, onko opiskelija nostanut opintolainaa, ei voi enää suoraan päätellä mitään opiskelijan varallisuudesta. Kuten tämän lehden sivulla kolme kerrotaan, monia halpa laina houkuttaa siinä määrin, että lainaa nostetaan, tarvitsee sitä elämiseen tai ei.

Kovin hohdokasta ei ole, jos alhainen opintoraha ajaa nostamaan lainaa elämistä varten.

Opiskeluaikoinani en osannut suuremmin kantaa huolta siitä, miten työllistyn. Tosissaan asia alkoi mietityttää vasta viimeisenä opiskeluvuotena.

Joillain aloilla opiskelija voi olla melko tai käytännössä täysin varma työllistymisestään, jolloin riski lainan ottamisessa on pieni.

Opiskelua voi pitää sijoituksena itseensä, mutta jos se käy liian kalliiksi, ollaan vaarallisilla vesillä.