Vesivoimalaitosten kiinteistöveron korotus tulee eduskunnan ratkaistavaksi vielä kuluvan kuun aikana. Monelle voimalakunnalle ratkaisu on merkittävä.
Nyt kiinteistöverohyöty lisäksi katoaa valtionosuuksien tasauksen takia niin, että menetys on esimerkiksi Yli-Iille 5,5 veroprosenttia ja Vaalallekin kaksi.
Käännettynä asia voidaan ilmaista niin, että mikäli vesivoimaloiden kiinteistöveroratkaisu päätetään kuntien toivomalla tavalla, veroprosenttia voitaisiin hilata kunnissa saman verran alaspäin. Käytännössä raha kuitenkin uponnee alijäämäisen kuntatalouden paikkaamiseen.
Verohyöty katoaa tasauksessa
Vaalan kunnanjohtaja Veikko Tossavainen arvelee, että vesivoimalaitosten veroprosentista väännetään kättä vielä loppumetreilläkin. Sisäasianministeriön johtoryhmän esitys veron korottamisesta 1,4:stä 3,5:een ärsyttää etenkin voimantuottajia.
"Energiateollisuuden väitteet siitä, että vesivoimahankkeita voisi jäädä toteutumatta ja työpaikkoja menetettäisiin veron noustessa ovat meiltä katsottuna lähinnä naurettavia. Oulujoki on jo täyteen rakennettu eivätkä kaukokäytössä olevat laitokset juuri työtä tarjoa", Tossavainen toteaa.
Kuntien kannalta on ratkaisevan tärkeää, että voimaloiden kiinteistöveroa ei jatkossa lasketa mukaan verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa. Muuten tilanne jää ennalleen eli verohyöty katoaa tasausta laskettaessa.
"Nyt voimassa olevin järjestelmin on teoreettisesti sataprosenttisesti varmistettu, että Pohjois-Suomen voimalaitoskuntien kassaan jää täsmälleen saman verran rahaa kuin sinne tulisi, vaikka voimalaitoksia ei olisi ollenkaan rakennettu", kunnat toteavat lukuisille päättäjille jätetyssä muistiossaan.
Energiateollisuuden mielestä riittäisi, että veroa ei korotettaisi vaan kuntien tuloja lisättäisiin valtionosuustasausten muutoksella. Voimalakunnissa asia nähdään kokonaan toisin. Niiden mielestä on jo lopultakin aika saada oikeudenmukainen korvaus jokien rakentamisen ja säännöstelyn haitoista. Asiaa ajetaan jokivarsissa jo kolmannessa polvessa.
Arvoenergiaa
alehintaan
Vesivoimalakunnat tähdentävät, että niille kuuluu osuus vesivoiman tuotosta pysyvänä haittakorvauksena sekä kunnallistalouden tulonmuodostuksen turvaajana. Kunnissa ei myöskään hyväksytä eriarvoisuutta ydinvoimalakuntiin verrattuna.
"Ydinvoimalaitosten kiinteistövero voidaan nykylain mukaan määrät korkeammaksi kuin vesivoimalaitosten vero. Näin siitä huolimatta, että ydinvoimalat maksavat melkoisen määrän yhteisöveroja. Lisäksi ydinvoimalaitosten työntekijät maksavat kunnille huomattavan suuret verot", Tossavainen muistuttaa.
Oulujoen, Iijoen ja Kemijoen alueilla on 25 voimalaitosta, jotka tuottavat arvokasta säätöenergiaa. Sähkö myydään kokonaan vesivoimaosakkaille omakustannushintaan. Sen takia yhtiö ei pääosin maksa toiminnastaan lainkaan yhteisöveroa eikä kunnillekaan siten tule jaettavaksi osuutta yhteisöverosta.