
Ylen mukaan uuden tietovuodon aineistossa on satoja suomalaisnimiä ja Suomessa toimivia yhtiöitä, mutta ei kansanedustajia tai ministereitä.
Yle kertoi maanantaina, että valtion kehitysrahasto Finnfund on tehnyt kahdeksan miljoonan euron sijoituksen Aasian metsähankkeisiin veroparatiisina tunnettujen Caymansaarten kautta.
Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan Caymansaarille ei ole tarkoituskaan maksaa veroja, vaan sitä käytetään vain rahojen "kauttakulkumaana", ja metsähankkeiden yhteistyökumppanit maksavat veronsa omiin maihinsa.
Finnfundista kerrottiin Ylelle, että Caymansaarilla toimiva rahasto on toimittanut Finnfundille sen yhteistyökumppaneita koskevat verotiedot, mutta Finnfund ei voi antaa niitä julkisuuteen.
Ylen MOT-ohjelma kertoi maanantai-iltana, että Helsingin pörssiin listatun Afarak-yhtiön kroatialainen suuromistaja Danko Končar näyttää salanneen todellisen omistuksensa yrityksessä.
Končar omistaa virallisesti yhtiöstä 27 prosenttia, mutta Ylen mukaan näyttää, että hänellä on ehkä ollut määräysvalta yli 70 prosenttiin yhtiöstä. Yli 30 prosentin omistuksella hänen olisi pitänyt tehdä lunastustarjous kaikista osakkeista, mitä suomalaiset osakkeenomistajat ovat aiemmin vaatineetkin.
KRP tutkii Končarin omistusjärjestelyjä ja häntä epäillään sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Končar on kiistänyt epäilyt.
Ylen tutkimien Paratiisin papereiden tiedoissa kerrotaan, että Nordea on myöntänyt veroparatiisiyhtiöille viiden miljardin euron arvosta lainoja laivojen hankintaan ja esimerkiksi öljynporauslauttojen rakentamiseen. Lainat on myönnetty pääosin 2000-luvulla.
Nordean mukaan summa on oikeasti kaksinkertainen, eli lähes kymmenen miljardia euroa. Pankin mukaan se noudattaa alan normaaleja käytäntöjä varustamolainoja myöntäessään.
Ylen toimittaja Jyri Hänninen kuvaili maanantai-iltana A-studiossa, että aiemman Panaman paperit -vuodon aineistossa Nordealla oli aktiivisempi rooli, kun se oli auttanut asiakkaitaan perustamaan yhtiöitä veroparatiiseihin.
Verohallinto tiedotti maanantaina "toimivansa aktiivisesti" vuotoaineistojen tutkinnassa, vaikka Yle ja kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ ovat kertoneet, etteivät ne luovuta asiakirjoja veroviranomaisille.
- Suomen verohallinnon kannalta vuodetut tiedot ja asiakirjat voisivat olla merkittäviä, minkä vuoksi Suomen verohallinto pyrkii käytettävissään olevin keinoin saamaan tiedon niistä. Asia on ollut esillä myös kansainvälisen yhteistyön verkostoissa, joissa Suomen verohallinto toimii tiiviisti, hankejohtaja Jaakko Mattila kuvaili Verohallinnon tiedotteessa.
Mattilan mukaan vuotoaineistojen tutkinta on vaativaa ja pitkäkestoista, ja tietojen käyttö vaatii aina lisäselvityksiä, kuten kansainvälistä tietojenvaihtoa, pankkien ja maksukorttien vertailutietoja sekä esimerkiksi ulkomaisten kaupparekistereiden tietoja.
- Verohallinnolla on käytettävissä asiakkaidensa verotustietoja ja mahdollisesti pankkitietoja, joiden perusteella voidaan arvioida, onko aihetta aloittaa vielä tarkempi tutkinta, usein verotarkastus. Verohallinto pyytää tarvittaessa tietoja myös kansainvälisen virka-avun ja kansainvälisten verkostojensa kautta, Mattila kertoo.
Panaman papereiden yhteydessä Verohallinto kehotti Yleä luovuttamaan vuodetut tiedot, mutta Yle kieltäytyi lähdesuojan takia. Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon vaatimukset viime kesänä.