ikean suuntaiseksi autoveropäätöstä luonnehtiva Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pentti Rantala huomauttaa, että pitemmällä aikavälillä alan tavoitteena on päästä Suomessakin siihen, ettei auton hankintaa sinänsä rasiteta muuten kuin arvonlisäverolla. Hän huomauttaa, että Euroopassa myydyistä autoista 85 prosenttia vaihtaa omistajaa ilman hankinnan verotusta. Siinä mielessä Suomi on siis edelleen vähemmistössä. Tavoitteeseen voidaan luonnollisesti pyrkiä vain asteittain.
Kokonaisuutena Rantala odottaakin ensi vuotta rauhallisena. Uusien autojen kaupan hän uskoo selvästi piristyvän ja nousevan selvästi tämän vuoden tasosta. Ala ei kuitenkaan vielä ole ehtinyt tehdä virallisia arvioita ensi vuoden myynnistä, hän lisää.
Rantala ei toisaalta pelkää myöskään käytettyjen tuontiautojen kaupan murtavan nykyisiä autokaupan kuvioita kovinkaan merkittävästi, vaikka päätöksen myötä, myös niiden verotus laskee edelleen.
"Ehkäpä riskit ja vaivat ovat silti osoittautuneet turhan suuriksi, onhan autoja tähän mennessä tuotu maahan alle alan omien matalimpienkin arvioiden."
Toisaalta tilanne luo epäilemättä mahdollisuuksia uusille pienyrittäjille autojen pienimuotoiseen maahantuontiin ja välittämiseen.
Veropäätöksen vaikutukset hintoihinkin ovat vielä osin hämärän peitossa. Osin niillä varmasti katetaan EU:n sisäisen hintaharmonisoinnin vaikutuksia maahantuontihintoihin, mutta toisaalta kilpailutilanne pitää huolta siitä, että ilman vaikutuksia hintoihin tuskin jäädään. Juuri näistä syistä Rantala arvioi vaikutusten olevan pitkälle toisaalta merkki- toisaalta mallikohtaisia.
Koska verot on tähän saakka maksettu ns. cif-hinnan, eli maahantuontihinnan mukaan, pidetään käytännössä täysin mahdollisena, että kuluttajahinnan mukaan jatkossa maksettava vero merkitsee muutamille automerkeille itse asiassa aikaisempaa korkeampaa autoveroa. Hintoihin tämäkään tuskin suuremmin vaikuttaa, tasoittaapa vain merkkien välisiä kilpailuedellytyksiä.
Kaupan piristyminen pienentäisi myös selkeästi valtion verotulojen vähentymistä alun perin arvioidusta 150 miljoonasta eurosta. Rantala huomauttaakin, että jopa valtiovarainministeri Sauli Niinistö oli joulukuun puolessa välissä esittänyt Kaupan keskustoimikunnan kokouksessa uskovansa dynaamisen veropolitiikan mahdollisuuksiin. Tämän vuoden loppupuolella ollaan luonnollisesti viisaampia, mutta itse autoala on tätä mallia koko ajan korostanut omissa kannanotoissaan huomauttaa Rantala.
Kahden hinnoittelun
markkinat syntymässä
Juupas-eipäs -tilanteen laukeaminen on Autoalan Keskusliiton puheenjohtajan Matti Pörhön mielestä parasta koko tilanteessa. Päätökseen sisältyvän pienen autoveron laskun hän näkee ennen kaikkea hillitsevän hintaharmonisoinnin aiheuttamia hintapaineita mutta uskoo sen näkyvän myös jossakin määrin autojen hinnoissa ensi vuonna.
Myös käytettyjen autojen verotustilanteen lopullinen ratkaisu on hänen mielestään hyvä juttu. "Tilanne selkeytyy, hommaan on selkeät pelisäännöt, mutta en usko, että tuontiautojen määrä lisääntyy. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana maahan tuontiin noin 10 000 autoa. Kun käytettyjä myydään Suomessa vuosittain yli 400 000 autoa, maahantuonti on siis jäänyt varsin marginaaliseksi", Pörhö huomauttaa.
Uusi tilanne antaa mahdollisuuksia pienille automaahantuojille tuoda maahan autoja, mutta muuten Pörhö uskoo markkinoiden käyttäytyvän samalla tavalla kuin Ruotsissa. Keski-Euroopasta maahantuodut autot joutuvat omaan kastiinsa, ne hinnoitellaan halvemmiksi kuin Suomeen alunperin myydyt ja osa merkkiliikkeistä kieltäytyy ottamasta niitä vastaan kokonaan, hän ennustaa.
"Näistä Keski-Eurooppaan varustelluista autoista ei yleensä löydy penkkien lämmittimiä, niiden lämmityslaite, akku ja laturi ovat yleensä heikompia kuin tänne tuoduissa autoissa ja lisäksi on ongelma mittarilukemien paikkaansapitävyydestä. Tämä on raaka kysymys. Suomen kuluttajansuojalainsäädännön mukaan viimeinen myyjä on vastuussa ja siksi riskinsä tuntevat autoliikkeet eivät lähde tähän mukaan eteenkään vanhimpien autojen osalta."
Pörhö ennustaa uuden tilanteen vaikuttavan hitaasti mutta varmasti myös eri merkkien markkinaosuuksiin. "Ei heti, mutta vuoden parin säteellä näin käy."
Uuden, aikaisempaa tasapuolisemman verolainsäädännön Pörhö uskoo luovan aikaisempaa helpomman pohjan kehittää autoverotusta myös jatkossa.
Ratkaisemattomia
kysymyksiä
Autoliiton mielestä autojen verotuksen selkeytyminen on kaikkien etu. Käytettynä maahantuotavien autojen verotukseen liitto kuitenkin pelkää jäävän soveltamisongelman,. joka johtuu vain osin avattavasta historiaan siirtyvästä cif-hinnoittelusta. "Tavoitteena tulee olla yksinkertainen järjestelmä, jonka soveltamisen ei pitäisi olla ainoastaan verovelvollisen oman vaatimuksen varassa. Hyvään verojärjestelmään kuuluu ennakoitavuus, joka nyt jää ilmeisesti osittain puutteelliseksi", ennakoi liiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
Uudistuvaankin järjestelmään jää Autoliiton mielestä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Niitä ovat liiton mukaan muun muassa muuttoautojen verotus, käytettynä maahantuotujen autojen korjausrajan nostaminen samalle tasolle Suomessa alun perin käyttöönotettujen ajoneuvojen kanssa ja EY-oikeuden vaikutus Suomessa käytettäviin, ulkomailla rekisteröityihin leasing- ja työsuhdeautoihin.
Myös ajoneuvojen siirto- ja käyttöoikeuksiin tullauksen aikana pitäisi saada kohtuutta. Tällä hetkellä verotusmenettelyn selvittäminen saattaa tullitoimipaikasta riippuen kestää jopa yli kaksi kuukautta. Tänä aikana autoa ei voi käyttää. Autoliiton mielestä tullausmenettelyä tuleekin joko nopeuttaa tai ajoneuvon käyttörajoituksia pitäisi väljentää.