Pääkirjoitus

Verk­ko­ri­kok­set kas­va­vat pe­lot­ta­vaa tahtia, eikä oppi niihin va­rau­tu­mi­ses­ta ole vie­lä­kään mennyt perille

Nettihuijarit voivat lähestyä esimerkiksi puhelinsoitoin tai tekstiviestein.
Nettihuijarit voivat lähestyä esimerkiksi puhelinsoitoin tai tekstiviestein.
Kuva: Markku Hyttinen

Viime viikonloppuna useat suomalaiset saivat poliisilta poikkeuksellisen tekstiviestin. Poliisi varoitti puhelinsoitoista, joiden avulla rikolliset onkivat tietoonsa verkkopankkitunnuksia.

Moni viestin vastaanottaja säpsähti. Poliisin toiminnalla oli kuitenkin hyvät syyt: yhteyttä otettiin niihin kansalaisiin, joiden tietoja löytyi rikollisilta haltuun saaduilta soittolistoilta.

Mahdollisesti näin saatiin estettiin huijauksia. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että viranomaiset ja pankit juoksevat nyt puolen suoran verran rikollisia perässä.

Erilaiset pankkihuijaukset ovat tänä vuonna yhä lisääntyneet. Finanssiala ry:n mukaan kansalaiset menettivät vuoden alkupuoliskolla tietojenkalasteluhuijauksissa 133 prosenttia enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin. Menetetty summa kuuden kuukauden aikana oli 12 miljoonaa euroa.

Sijoitushuijauksissa kasvua oli 31 prosenttia ja rikollisille menetetty summa lähes 11 miljoonaa.

Tilanne on hämmentävä. Kansalaisia on valistettu verkkorikollisten tempuista vuosien ajan. Viikonloppuna poliisi taas kerran muistutti, että verkkopankkitunnuksia ei tule luovuttaa koskaan kenellekään, ei edes poliisille tai pankeille. Mutta viesti ei ole tavoittanut kaikkia kansalaisia.

Myös rikolliset ovat yhä taitavampia. Moni huijaussoittaja esittää vakuuttavasti roolinsa poliisin ja pankin edustajana. Jos puhelun vastaanottajalle kerrotaan tämän tilille tehdystä hakkerointiyrityksestä, jonka torjuntaan tarvitaan heti pankkitunnukset, säikähdys saa vanhat varoitukset helposti unohtumaan.

Yhä aidomman näköisiä ovat myös huijaussivustot, jotka matkivat viranomaisten nettisivuja. Joskus ainoa vinkki vaarasta näkyy sivuston osoiterivillä, joka on erilainen kuin aidolla sivulla.

Rikolliset pyrkivät kohdentamaan huijausyrityksiä ikäihmisiin, joista moni kokee verkkopalvelujen käytössä epävarmuutta. Moni pienituloinen eläkeläinen onkin höynäytyksissä menettänyt vuosien säästöt. Kyse on erityisen halpamaisesta rikollisuudesta.

Yksinkertaisimmillaan puhelinhuijaus voi tapahtua niin, että Suomeen tulee kerran pari soiva puhelu ulkomailta niin, ettei vastaaja ehdi siihen reagoimaan vaan soittaa saman tien numeron perään. Tuon puhelun hinta saattaa ensi sekunneista lähtien pompata pilviin. Jos siis ulkomaisen soittajan numero on vieras, parempi jättää soittamatta.

Suomalaisia ei edelleenkään ole varoitettu verkon vaaroista riittävästi. Samoin Suomessa ollaan liiaksi kiinni verkkopankkitunnusten käytössä tunnistautumisessa.

Näille on vaihtoehto, mobiilivarmenne eli kännykässä kulkeva digitaalinen henkilötodistus, joka ei avaa väylää pankkitileille. Varmenne on yksinkertainen käyttää, ja sen saa puhelinoperaattorilta.

Ensi töiksi jokaisen kannattaa myös lukea varautumisohjeet poliisin tai Finanssiala ry:n sivuilta.