Ässät esiintyy perjantaina 20. huhtikuuta Rokuan Kuntokeskuksessa ja lauantaina 21. huhtikuuta Hotelli Haapakanteleessa Haapavedellä. Lauantaina 28. huhtikuuta yhtye keikkailee Iissä Ravintola Iisakissa ja vapunaattona 30. huhtikuuta Haukiputaalla Hotelli Samanttassa.
Veljekset Jore ja Lare Siltala ovat pohjoissuomalaisen iskelmän dynaaminen duo, joka on kiertänyt ravintoloita ja tanssilavoja jo1970-luvun puolesta välistä alkaen.
Pohjoisen iskelmän veteraanit aloittivat uransa isoveljensä Beni Siltalan yhtyeessä. He ovat keikkailleet Ässät-nimellä jo kaksikymmentä vuotta ja tekevät edelleen yli sata keikkaa vuodessa.
Ässien tunnetuin hitti on yhä 1993 julkaistun Punakenkäinen tyttö -levyn nimikappale, jossa yhdistyvät saumattomasti Frederikille tai Kikalle tyypillinen pikkutuhma vihjailu ja muinaisen suomalaisen iskelmän tyypillinen foksipohjainen poljento.
"Punakenkäinen tyttö on pysynyt mukanamme jo viisitoista vuotta, ja minne tahansa menemme, ihmiset pyytävät aina ensimmäisenä meitä soittamaan juuri sen", yhtyeessä bassoa ja kitaraa soittava laulaja Jore tunnustaa.
Ässien tuorein pitkäsoitto Heräävä rakkaus on yhtyeen uran järjestyksessä seitsemäs. Ensimmäisen ison levynsä yhtye teki jo vuonna 1988. Ässät onkin Bamperoksen ohella yksi harvoja oululaisia levyttäneitä ravintolabändinä uraansa aloittaneita yhtyeitä.
Heräävä rakkaus -levyllä Ässät jatkaa keski-ikäisen suomalaisen miehen sielunmaiseman tutkimista.
Nyt kun sä poissa oot -kappale on täynnä kaipuuta ja eron tuskaa. Levyn nimikappale Heräävä rakkaus ja kirkkaaseen kesäyöhön tuntemattomalle suomalaiselle tanssilavalle sijoitettu Kesärenki pursuavat huuman ja himon hetkiä.
"Iskelmien tulkitseminen on Suomessa aina perustunut siihen, että laulaja kertoo vakavia tarinoita totisella naamalla. Siksi moni iskelmän harrastaja on alkanut kaivata lauluihin myös huumoria", Jore uskoo.
Kun Ässät aloitti uraansa 1970-luvun lopulla Trio Ässät -nimellä, suomalainen eli iskelmä kulta-aikaansa.
Tapani Kansan, Dannyn ja Katri Helenan kaltaiset viihteen kiintotähdet myivät levyjä kuin heinää, mikä toi mukanaan valtavaa keikkasuosiota ja hyviä mahdollisuuksia myös aloitteleville, sooloartisteja säestäville keikkabändeille.
"Varsinkin 1980-luvun alku oli ammattimuusikon kulta-aikaa. Silloin soitimme ahkerasti Oulun ravintoloissa, Albertissa ja Arinassa, ja kiersimme kaikki maakunnan kapakat sadan viidenkymmenen kilometrin säteellä Oulusta", Jore muistelee.
Jore kertoo, että ensimmäiset keikkansa hän teki jo vuonna 1973 isoveljensä Beni Siltalan yhtyeessä. Nuorempi veljistä, nykyisessä trio-kokoonpanossa rumpuja soittava ja laulava Lare pestautui ohjastamaan yhtyettä vuonna 1977.
Sanavalmis ja lupsakka laulaja kertoo, että vuosien keikkailu on koulinut hänestä nöyrän ja vähään tyytyvän ammattimuusikon.
"Olen muusikkona oppinut, että minun tulee aina soittaa sitä, mitä minulta pyydetään", hän kuittaa.
Siltalat ovat ehtineet kolmikymmenvuotisen uransa aikana säestää niin Henry Theeliä kuin Tapio Rautavaaraakin.
Jore teki yhden ensimmäisistä keikoistaan Järjestötalolla eli nykyisessä Foxiassa. Hän kertoo oululaisten kapakoiden ohella ehtineensä soittaa niinkin eksoottisissa paikoissa kuin Martinniemen renkaalla tai Siuruan työväentalolla.
"Säestimme Rautavaaraa Pudasjärven Jyrkkäkoskella vain pari vuotta ennen hänen poismenoaan. Muistan hyvin, kuinka hän hurmasi yleisönsä kertomalla, ettei ole koskaan laulanut tangoa", Jore muistelee.
Ässillä on hihassaan puolitoista sataa kappaletta, joista se valitsee laulut aina illan mukaan. Ravintoloissa soittaessaan trio panostaa omiin lauluihin, mutta lavoilla se luottaa perinteisen iskelmän voimaan.
"Tärkeintä on, että kappale on tanssittava", Lare tiivistää.
