SMP:n entinen puheenjohtaja ja ex-ministeri Pekka Vennamo ei ole kiinnostunut mahdollisista ministerintehtävistä, jos perussuomalaisille avautuu ministerinpaikkoja seuraavassa hallituksessa.
Perussuomalaisista ei liioin ole oltu häneen yhteydessä, kun julkisuudessa on spekuloitu perussuomalaisten mahdollisilla ministeriehdokkailla vaalien jälkeen. Hän vakuuttaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut, vaikka hänelle tällaista pestiä tarjottaisiin. Vennamo ei liioin ole enää seurannut SMP:n raunioille perustetun puolueen viimeaikaista toimintaa. "En ole niitä niin tarkkaan seurannut. Olen jättänyt politiikan jo parikymmentä vuotta sitten", Kalevalle niukkasanaisesti vastannut Vennamo toteaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on kertonut olevansa kiinnostunut elinkeino-ministerin tehtävistä. Toisena varteenotettavana vaihtoehtona on mainittu kansanedustajan tehtävät jättävä ex-ministeri Raimo Vistbacka. Vennamo oli kahteen otteeseen kahteen otteeseen ministerinä 1980-luvulla, ensin Sorsan hallituksessa toisena valtiovarainministerinä 1983--87 ja Holkerin hallituksessa liikenneministerinä 1987--89. Ministerikauden jälkeen Vennamo nimitettiin Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi 1989. Soneran toimitusjohtajan paikalta hän sai potkut 1999. Vistbacka nousi tuolloin Vennamon seuraajaksi hallitukseen 1989--91.
SMP:n entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja Mikkelin läänin maaherra J. Juhani Kortesalmi sen sijaan ei suoralta kädeltä torju ajatusta ministerinpestistä. "Se on hyvin epärealistinen ajatus, mutta täytyy ajatella uudestaan, jos lähestyvät", hän toteaa. Kortesalmen mukaan on selvää, että perussuomalaiset ovat protestipuolue, vaikka yhteiskunnalliset olot ovat nyt erilaiset kuin SMP:n aikana. Hän näkee yhtymäkohtia myös vuoden 1970 eduskuntavaaleihin, jolloin puolue sai suuren vaalivoiton ja myös hän nousi SMP:n kansanedustajaksi. SMP söi ääniä sekä keskustalta että vasemmistolta ja osin kokoomukselta.
Kortesalmi ei pidä mahdottomana, että perussuomalaisten gallupkannatus toteutuisi ja puolue nousisi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Kortesalmi on jossain määrin yllättynyt perussuomalaisten noususta, vaikka onkin pannut merkille, että äänestäjät ovat kyllästyneitä vanhoihin puolueisiin. J. Juhani Kortesalmi tuntee perussuomalaisiin lukkarinrakkautta, mutta perussuomalaisten kielteistä Nato-kantaa hän ei hyväksy.
Rajaseudun kasvattina Kuusamosta Kortesalmi muistaa, kun venäläiset hyökkäsivät talvisodassa itärajan yli ja pommittivat myös Oulua. "Tunnen tämän naapurin niin hyvin, että Suomen on todella tärkeä liittyä Natoon", nykyään Helsingissä asuva Kortesalmi toteaa. Hän muistuttaa, että maaherrana hän teki tiivistä ystävyysyhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa.
Kortesalmi on pannut merkille perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin elkeet. "Hän on kasvanut valtavasti puoluejohtajana. Hän on vahvistunut ja terävöitynyt hämmästyttävän hyvin", Kortesalmi toteaa. Kortesalmi muistaa Soinin SMP:n ajoilta puoluevirkailijana, joka esiintyi vaatimattomasti, eikä ollut mitenkään päällekäyvä.
Perussuomalaiset perustettiin SMP:n raunioille 1995. SMP:n toiminta kuihtui vähitellen, kun Vennamot eivät enää olleet mukana puolueen toiminnassa. Puolueen piirissä ilmeni talousepäselvyyksiä, riitoja ja puolueloikkia. Niiden seurauksena puolueen kannatus hiipui ja puolue ajautui konkurssiin.
Perussuomalaiset on pitkälti Vistbackan ja Soinin luomus. Viime eduskuntavaaleissa puolue sai 4,1 prosentin kannatuksen ja viisi kansanedustajaa. Viimeaikaisissa mielipidemittauksissa puolue on nelinkertaistanut kannatuksensa.