Vaikka Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä oli neuvoa-antava ja äänestystulos tiukka, saarivaltion äänestäjien tahto tuli selväksi: enemmistö briteistä haluaa maan jättävän EU:n.
Siksi ei ollut yllättävää, että jäsenyyttä tukenut pääministeri David Cameron kertoi jättävänsä tehtävänsä. Odottamatonta sen sijaan oli, että Cameron ilmoitti siirtävänsä lähtönsä syksymmälle. Samoin hän kertoi, että virallisen ilmoituksen Britannian lähdöstä saa tehdä unionille hänen seuraajansa.
Cameronin linjaukselle on syynsä. Maan EU-eroa koskevan ilmoituksen viivyttämisessä ei ole kyse taktiikasta, jolla Britannia sittenkin jollain tavoin pidettäisiin unionin jäsenenä epämääräiseen tulevaisuuteen. Se merkitsisi kansanäänestyksen tuloksen karkeaa mitätöintiä.
Cameronin maanantaina antama selitys vitkuttelulle oli, että maa haluaa valmistautua hyvin eroneuvotteluihin. Tämän selityksen hän antanee tänään myös EU:n huippukokouksessa, johon Britannian pääministeri viimeisiä kertoja osallistuu.
Yksi erityinen syy lienee siihenkin, miksi Cameron ei itse halua tehdä virallista lähtöilmoitusta EU:lle. Kun hänen seuraajansa ehkä syyskuussa antaa ilmoituksen, uusi pääministeri saa niskaansa myös ne kielteiset seuraukset, jotka erosta Britannialle koituvat.
Dramaattisin niistä voi olla Skotlannin irtautuminen Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Samalla siis tuleva pääministeri voi jäädä historiaan hahmona, jonka ilmoituksen seurauksena Isosta-Britanniasta tulee pelkkä Britannia.
Tämä pääministeri saattaa olla erokampanjaa johtanut Boris Johnson. Jo viikonloppuna myös hän esitti kantanaan, ettei irtautumisen täytäntöönpanolla ole kiirettä. Mahdollisesti kyse on myös siitä, että viivyttelyllä halutaan laannuttaa Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa nousseita irtaantumisvaatimuksia.
EU:n useiden keskeisten vaikuttajien reaktioissa Britannialta on vaadittu lähtöilmoitusta mahdollisimman nopeasti. Vaatimus kielii paitsi jonkinlaisesta loukkaantuneisuudesta myös siitä arviosta, että EU:n kannalta hämmennyksen viikot voivat olla vahingollisia:
Mitä nopeammin päästään konkreettisiin eroneuvotteluihin, sitä nopeammin unioni saa rivinsä järjestykseen. Britannian nopeaa ilmoitusta peräsi maanantaina myös Suomen eduskunnan suuri valiokunta.
Unionin tärkein poliittinen johtaja Angela Merkel sekä Saksan hallitus ovat sen sijaan todenneet, ettei eroneuvottelujen aloitusta ole syytä turhaan kiirehtiä. Tästä kannasta tullee myös EU:n linjaus.
Nyt edessä on myös EU:n taktiikan luonti. Unionin etu ei ole se, että Britannian toiveissa tullaan liian pitkälle vastaan. Jos saarivaltio saa pitää jäsenyyden keskeiset edut myös unionin ulkopuolella, tämä linjaus antaisi pontta erovaatimuksille myös muissa maissa. Unionin ei kannata antaa Britannialle oleilutilaa eteisestään.
EU:n huippukokoukselta on nyt lupa odottaa linjauksia Britannian eroneuvottelujen lisäksi unionin uudistamisesta. Juhlavista julistuksista on aika päästä tekoihin.