Liikkuminen moottorikyydillä on tarkoin säädeltyä maanteillä, mutta ei vesillä. Periaatteessa kuka tahansa yli 15-vuotias voi hankkia veneen ja lähteä sillä liikkeelle, olipa mitään taitoja tai ei. Tuloksena voi helposti olla vaaratilanteita sekä itselle että muille.
Mahdollisen veneilykortin tarvetta on pohdittu pitkään. Viimeksi asialla oli merenkulkulaitoksen työryhmä, jonka laatimat ehdotukset ovat olleet lausuntokierroksella alan järjestöissä. Pakollinen veneilijän turvallisuuskortti on saanut ristiriitaisen vastaanoton.
Työryhmän ajatus oli, että yli 30 solmua kulkevien veneiden kuljettajilla pitäisi olla kansallinen huviveneen kuljettajan pätevyys, siis veneilykortti, ja että koon ja vauhdin kasvaessa vaadittaisiin myös kansainvälinen pätevyys. Tavallisten pienten perämoottorien käyttöön ei vaadittaisi kortteja, mikä onkin ainoa järkevä lähtökohta.
Suurin osa veneilijöistä suhtautuu harrastukseensa hyvin vakavasti ja vastuuntuntoisesti, ja oppia on voitu itse hakea vapaaehtoisilta kursseilta. Mutta iso vene ja kokematon tai piittaamaton kuljettaja ovat paha yhdistelmä.
Veneilijän turvallisuuskortin käyttöönotolle on perusteita, mutta ratkaistavana on sekä kortin hankkimistapa, käytön valvonta ja mahdolliset seuraamukset. Kaikissa näissä tulee vastaan kysymys resursseista.
Internetinkautta käytävä kurssi tai testi voisi olla sopivan kevyt tapa hankkia turvallisuuskortti, mutta esimerkiksi purjehdusseuroja ei voi noin vain velvoittaa antamaan koulutusta, jos ne eivät saa siihen voimavaroja.
Työryhmän ehdotuksen mukaan korttirikkomuksesta ei tulisi rangaistusta ainakaan alkuvaiheessa. Jos näin on, voi kysyä, mihin ja kuinka uudistus varsinaisesti auttaisi, sillä vastuulliset veneilijät eivät tarvitse korttia muutenkaan.
Samassa yhteydessä on ehdotettu myös vesiliikennejuopumuksen rajan laskemista 0,5 promilleen nykyisestä yhdestä promillesta. Tämä vastaisi maantieliikenteen nykyistä rajaa.
Ei ole perusteita sille, että vesiliikenteen promilleraja on niin korkealla kuin nyt. Se synnyttää herkästi käsityksen, että vesillä voi suhtautua juopumukseen jotenkin huolettomasti. Näinhän ei ole, vaan humalainen kuljettaja on vaara sekä itselleen että muille ihmisille.
Promillerajan muutos on paikallaan, mutta jos säännös ulotetaan myös soutuveneisiin, valvonta on ilmeisen mahdotonta. Kaikki ei voi olla viranomaisvalvonnassa, vaan jossain on luotettava myös valistukseen ja ihmisten omaan tolkkuun.
paakirjoitus@kaleva.fi