Moskova
Venäjällä vietettiin torstaina perustuslain päivää, joka vanhoja neuvostoperinteitä noudattaen oli vapaapäivä.
Vaikka kansalaisilla ei ole mitään vapaapäivää vastaan, tutkimusten mukaan yli puolet Venäjän asukkaista ei tunne lainkaan juhlinnan kohdetta, yhdeksän vuotta sitten hyväksyttyä perustuslakia.
Julkisuudessa jatkuu samalla keskustelu siitä, pitäisikö perustuslakia muuttaa. Monet poliitikot ja juristit ovat huolissaan siitä, ettei perustuslakia noudateta. Arvostelijoiden mukaan sitä rikotaan valtiokoneiston kaikilla tasoilla.
Valtiorakennetta muutettu
Venäjällä keskustellaan nyt erityisesti siitä, kuinka paljon maan valtiorakennetta voi muuttaa perustuslakia muuttamatta. Vuonna 2000 presidentti Vladimir Putin teki suuren muutoksen jakamalla maan seitsemään suuralueeseen ja nimittämällä niihin oman täysivaltaisen edustajansa.
Kuluneen vuoden aikana on muutettu parlamentin ylähuoneen asemaa merkittävästi perustuslakia muuttamatta.
"Venäjästä on tullut autoritaarinen, presidentin johtama valtio, vaikka maan pitäisi olla perustuslain mukaan parlamentaarinen", huomautti duuman kansanedustaja Vladimir Ryzhkov keskiviikon The Moscow Times lehdessä julkaistussa artikkelissaan.
Jotkut poliitikot muuttaisivat valtiorakennetta vielä selvemmin keskusvaltaiseen suuntaan. Esimerkiksi Tverin läänin kuvernööri Vladimir Platov ehdotti, että kuvernöörejä ei enää valittaisi yleisillä vaaleilla vaan presidentti nimittäisi heidät. Hänen mielestään kuvernöörit voisivat puolestaan nimittää kaupunkien ja kuntien johtajat.
Esitys ei ole saanut suurta vastakaikua mutta sen kannattajia on sekä presidentin virastossa että alueilla.
Ihmisoikeudet ongelmana
Venäjän perustuslaki takaa kansalaisilleen kaikki ne ihmisoikeudet ja vapaudet, jotka on taattu länsimaistenkin demokratioiden perustuslaeissa. Ongelmana on kuitenkin se, ettei perustuslaki näiltä osin toteudu kovin hyvin.
Yksi ongelma on ollut se, ettei duuma ole aina kiirehtinyt säätämään lakia, joka säätelisi tarkoin ihmisoikeuksien noudattamisen. Hyvä esimerkki on perustuslain takaama oikeus suorittaa asepalvelun asemesta siviilipalvelu. Vasta tänä vuonna säädettiin sitä koskeva laki, ja sekin on herättänyt paljon arvostelua.
Venäjän perustuslakioikeuden jäsen Nikolai Bondar kertoi Izvestijan haastattelussa, että suurin osa heille tulevista tapauksista käsittelee nimenomaan ihmisoikeuksien rikkomista. Kysymys on siitä, ettei oikeuslaitos ratkaise läheskään aina tapauksiaan perustuslain säädösten mukaisesti.
Venäjän perustuslain toteuttamisongelmat johtuvat usein siitä, ettei yhteiskunnan millään tasolla ole demokratian perinteitä ja kansalaisyhteiskunta on vielä hyvin heikko, Bondar totesi.