Oululainen Mirja Vehkaperä lienee tämän hetken kokemattomin europarlamentaarikko: uraa on takana pari kuukautta.
Vehkaperän äkkilähtö Brysseliin alkoi varmistua vasta kesäkuussa, kun Paavo Väyrynen palasi eduskuntaan.
Mutta kun Vehkaperä nyt kertoo Brysselin kuulumisia, hän on hyvin kartalla uudesta tehtävästään.
Kiirettä se onkin pitänyt. Edes Brysselin keskustaan en ole ehtinyt tutustua, hän sanoo.
Vehkaperän solahtamista EU-kuvioihin on auttanut 2007 alkanut kansanedustajuus ja muut kotimaiset luottamustehtävät. Kaikki muut Suomen "mepit" ovat sen myötä hänelle tuttuja.
– Eduskunnassa keskustellaan paljon EU-asioista.
EU-vaalit 2019
Vehkaperä on lähtökohtaisesti EU-myönteinen.
–Tietyissä asioissa Suomen on hyvä olla isompaa yhteisöä, kuten turvallisuus-, maahanmuutto-, ilmasto- ja energia-asioissa, hän sanoo.
Sen sijaan sosiaali- ja terveysasioissa päätösvalta on pidettävä Suomessa. Omissa näpeissä pidettäviä asioita on muitakin.
Brittien brexit uhkaa nostaa Suomen maksuosuuksia EU-budjetista.
Komission nyt kaavailemaa puolentoista prosentin nousua Vehkaperä pitää liian suurena.
Jo prosentti tuntuisi paremmalta, joten näkemysero on kokonaisuus huomioiden oikeasti soviteltavissa. Päätökseen toki voi mennä aikaa, ehkä ensin pitää käydä ensi vuoden EU-vaalit.
Suhteet jäissä
Vehkaperän puheeseen tulee särmää, kun hän ottaa kantaa EU:n Venäjä-suhteisiin.
– Venäjän kanssa ei tehdä minkäänlaista yhteistyötä. Brysselissä ei edes kuule puhetta Venäjästä, koko asia vaietaan. Suhteet ovat totaalisesti jäissä, hän ihmettelee.
Vehkaperä pelkää, että jatkaessaan tällä linjalla Eurooppa "ajaa maanosana itsensä kaikenlaiseen paitsioon". Pelkoa lisäävät Trumpin ja Kiinan toimet kohti kauppasotaa.
– Suurvaltojen kanssa on käytävä keskustelua, että noteerataan.
Sitä Vehkaperä ei kuitenkaan tarkoita, että halu keskustella Venäjän kanssa olisi merkki Putinille periksi antamisesta.
Oikea linja vaikuttaisi olevan sama kuin "järkevän diplomatian" presidentti Niinistöllä.
– Suomessa tiedetään, että kanssakäymistä on (Venäjän kanssa) oltava.
"Oltu passiivisia"
Jos Suomi häviää budjettiväännön ja maksuosuus nousee, sille on saatava vastinetta.
Komission budjettiesityksessä aluekehitysrahoitusta on kyllä tulossa enemmän kuin nyt, mutta "maataloustuet ovat alamittaisia".
Lisäksi Suomen pitää päästä paremmin kiinni liikennehankkeiden rahoitukseen.
– Me olemme olleet aikaisemmin liian passiivisia.
Ratayhteys Ruotsiin, mutta etenkin Tallinna-tunneli ja jäämeriyhteys ovat niin isoja hankkeita, ettei niitä pidä rahoittaa vain kansallisesti.
EU-raha tarvittaisiin myös lentokenttien, satamien ja tietttyjen valtateiden kehittämisessä.
– Nyt (liikenneministeri Anne) Berner tekeekin kovasti töitä asioiden eteen.
Tulikaste ohi
Suomella on 13 euroedustajaa. Oulusta heitä on nyt kaksi: Vehkaperä ja pitkän linjan demari Liisa Jaakonsaari.
Keskusta ja sen myötä Vehkaperä ovat osa parlamentin neljänneksi suuurinta ryhmää, liberaalia Aldea.
Vehkaperä on nimitetty kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajaksi ja hän on jo ehtinyt saada yhdessä kokouksessa puheenjohtajan tulikasteen.
Hän on myös EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
MIHIN VAALEIHIN ENSI VUONNA?
Mirja Vehkaperän opettajapuoliso Tuomas Ojala otti kesällä vuoden virkavapaata.
Koko perhe viettää ensi talven Brysselissä: isän ja äidin mukana matkustavat kymmenen kahta puolta olevat Eeli ja Joona.
Ensi kevänä pidetään kolmet vaalit: maakunta-, eduskunta- ja EU-vaalit.
Kaikkiin ei voi osallistua. Vehkaperä lienee hylännyt ensimmäisenä ajatuksen maakuntavaaleista.
– Tapaan näinä päivinä tukijoitani. Keskustelen myös perheen ja sukulaisten kanssa.
Vehkaperä lupaa vaalipäätöksensä ”ihan lähiviikkoina”.
– Politiikka on joukkuepeliä. Myös päätös siitä, mihin vaaleihin osallistuu, on joukkuepeliä. Siinä ei ajatella vain omasta näkökulmasta.