Ve­nä­jä-trol­laus hil­je­ni: Suomeen koh­dis­tu­vat lo­ka­kam­pan­jat vä­hen­ty­neet

Trollit nousevat esiin suomalaisessa julkisuudessa myöhemmin keväällä, ennustaa valtioneuvoston viestintäjohtaja.

Venäjämielisten harjoittama nettitrollaus on vähentynyt Suomessa alkuvuonna, arvioi valtioneuvoston viestintäosasto. Arkistokuva.
Venäjämielisten harjoittama nettitrollaus on vähentynyt Suomessa alkuvuonna, arvioi valtioneuvoston viestintäosasto. Arkistokuva.

Venäjämielisten harjoittama nettitrollaus on vähentynyt Suomessa alkuvuonna, arvioi valtioneuvoston viestintäosasto. Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan Suomeen kohdistuvia suuria lokakampanjoita ei ole viime aikoina ollut.

– Tosin tarkkojen mittausten tekeminen on suhteellisen vaikeaa, hän lisää.

Aikaisempaa vähäisemmälle nettitrollaukselle Suomessa ei ole yksiselitteistä syytä.

Markku Mantila toteaa, että yleisesti ottaen informaatiovaikuttaminen ei ole hävinnyt mihinkään. Siitä on tullut pysyvä riesa, joka vaivaa toisinaan rajumpana ja toisinaan vähemmän rajuna.

Mantila olettaa, että trollaus kulkee aalloissa. Usein nämä aallot osataan yhdistää vasta jälkeenpäin tiettyihin tapahtumiin.

Nato-selvitys herättänee trollit

Hyvä mittari trollaukselle on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu, esimerkiksi lehtijutun kommentointi.

– Jos vaikkapa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevan pääkirjoituksen perässä on kymmenittäin Venäjän näkökulmaa esiintuovia kommentteja, voi epäillä kyseessä olevan trollauksen.

Tällaista trollausta Markku Mantila uskoo näkevänsä myöhemmin keväällä, kun Suomessa aletaan keskustella Nato-selvityksestä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Trollit pyrkivät käyttämään hyväksi myös pakolaiskriisiä.

– Ilmapiiri Suomessa on kääntynyt turvapaikanhakijavastaiseksi. Siihen maaperään on helppo levittää huhuja ja valheita.

Yleissivistys on paras ase trolleja vastaan

Nettitrollaajien tavoitteena on provosoida, ärsyttää ja levittää propagandaa verkkokeskusteluissa. Venäjämielisten trollaus on vahvasti Kreml-myönteistä. Paras ase nettitrolleja vastaan on hyvä yleissivistys.

– Jos vähän yksinkertaistan, niin peruskoulu, jonka suurin osa Suomen nuorista läpäisee päättötodistus taskussaan, riittää jo hyvin pitkälle, Mantila sanoo.

Trollit otetaan tosissaan myös valtionhallinnossa. Valtioneuvoston kanslian ja eri ministeriöiden asiantuntijoista koottu yhteysryhmä vaihtaa järjestelmällisesti tietoja keskenään.

– Olemme kouluttaneet virkamiehiä havainnoimaan informaatiovaikuttamista, trollaus mukaan lukien. Lisäksi kokoonnumme säännöllisin väliajoin keskustelemaan aiheesta ja analysoimaan tilannetta.

Trollaaminen on saanut paljon julkisuutta, mikä on Mantilan mielestä myönteistä.

– Suuren yleisön on hyvä tietää, ettei sosiaalisessa mediassa tai netissä oleva aineisto aina suinkaan ole tavanomaista mielipiteenmuodostusta.