Venäjän federaation kauppa- ja teollisuuskamarin puheenjohtajan Jevgeni Primakovin mukaan Venäjä haluaisi Suomen kanssa yhteistuotantoa korkean teknologian piirissä.
"Suomi on osoittanut pärjäävänsä high tech'issä maailmanlaajuisesti. Sillä alalla Suomella ja Venäjällä voisi olla yhteistyömahdollisuuksia", arvioi Keskuskauppakamarin kutsusta Suomessa vieraileva Primakov.
Primakov korostaa, että nykyisessä työssään hän ei edusta Venäjän valtiota, vaikka onkin entinen ulkoministeri ja pääministeri. Primakov on vuodesta 2001 lähtien toiminut Venäjän federaation kauppakamarin puheenjohtajana
Suomen ja Venäjän välisistä taloussuhteista Primakov nostaa luonnollisesti ensimmäisenä esille energiayhteistyön. Venäjä toimittaisi mielellään Suomeen seuraavan ydinreaktorin. "Suomi on nykymaailmassa pioneeri, kun se ensimmäisenä EU-maana lähtee rakentamaan lisäydinvoimaa. Kaasunkuljetuksissa ja -siirrossa meillä on vielä paljon yhteistyömahdollisuuksia."
Primakov näkee suuria mahdollisuuksia myös metsänhakkuissa ja metsäteollisuudessa.
Kokonaan uutena aluevaltauksena hän esittää yhteistuotannon suunnittelua ja järjestämistä high tech -alueella.
"Meillä voisi olla yhteistyötä vaikkapa matkapuhelimissa, koska Suomi on maailman johtava maa matkapuhelinten valmistuksessa. En tarkoita ainoastaan Nokiaa, koska Suomessa on muitakin alan huippuyhtiöitä", konkretisoi Primakov Suomen ja Venäjän välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Hän pahoittelee, että nykyisissä oloissa ja talouden myllerryksessä Venäjän tieteellinen tutkimustyö on kärsinyt.
"Monilla perustutkimuksen aloilla olemme edelleenkin maailman johtavia maita. Venäjä on nyt markkinatalouden tiellä ja siksi meillä vaikeuksia tutkimustulosten kaupallisessa hyödyntämisessä. Meillä tutkimustulosten kaupallistaminen kestää pitempään kuin lännessä. Siinä olisi Suomelle ja Venäjälle yhteistyön mahdollisuus: Venäjällä perustutkimusta ja Suomessa soveltavaa tutkimusta ja tutkimusten kaupallinen käyttöönotto", pohtii Primakov.
Investointisuoja tulee
Primakov on varsin optimistinen Suomen ja Venäjän välisen investointisuojasopimuksen tulolle.
"Sopimus on vielä allekirjoittamatta, vaikka sen merkitys kummallekin maalle on suuri. Näkökulmat eroavat vielä toisistaan, siksi Suomen ja Venäjän pitää neuvotella sopimuksesta. Venäjä haluaa investointisuojasopimuksesta mahdollisimman hyvän, jotta se voi toimia mallina muille taloussopimuksille. Sopimus ei ole enää korkeiden vuorten takana."
Suomalaiset yritykset haluavat sopimusta, koska se toisi varmat pelisäännöt suomalaisten investoinneille Venäjälle ja myös voittojen helpon kotiutukseen. Suomen suorat sijoitukset Venäjälle ovat Primakovin mukaan nykyään noin 400 miljoonaa dollaria.
"Todennäköisesti ensi vuonna Suomi ja Venäjä allekirjoittavat investointisuojasopimuksen", uskoo Primakov.
Rekoille yhteiskomissio
Primakov tietää, että Suomen puoleisilla raja-asemilla rekkajonot usein matelevat Venäjälle.
"Venäjän federaation kauppakamari tutkii asiaa nyt entistä ponnekkaammin. Meidän pitäisi perustaa yhteinen komissio tilanteen ratkaisemiseksi. Se olisi pysyvä komissio, joka keskittyisi kuljetusasioihin. Venäjän tullin toimissa on näkyviä puutteita. Kauppakamarilla on yhteyksiä Venäjän tulliin ja pyrimme parantamaan tilannetta", lupaa Primakov.
Heikkokuntoisten ja yksipohjaisten öljytankkereiden seilaamisesta Suomenlahdella Primakov ei pysty esittämään Venäjän näkökantaa, koska hän ei tunne asiaa tarpeeksi hyvin. "Kauppakamarimme ei ole valtiollinen järjestö, siksi en voi esittää valtion näkökulmaa."
Miljardit takaisin
Venäjän taloudellisista haasteista keskeisin Primakovin mukaan on investointien lisääminen talouden tuotantotoiminnassa.
"Nyt investoinnit kasvavat vain 2,5 prosenttia. Se on liian vähän."
Primakov toivoo, että maasta paenneet miljardit dollarit saataisiin jotenkin takaisin Venäjälle hyödyttämään maan taloutta.
"Lainsäädäntö Venäjän talouden yksityistämisvaiheessa oli vajavaista ja meiltä pakeni offshore-maihin (veroparatiiseihin) pääomia 250-350 miljardia dollaria kymmenessä vuodessa. Venäjän federaation kauppakamari miettii keinoja, kuinka noita rahoja voitaisiin palauttaa takaisin Venäjälle."
Primakov kertoo, että kansalaisten hallussa ja pankkijärjestelmän ulkopuolella on noin 50 miljardia dollaria. "Ne pitäisi saada pankkeihin ja edelleen Venäjän tuotantorakenteen kehittämiseen."
Hän toivoo, että myös liikepankit alentaisivat luottokorkojaan, jotta Venäjän investoinnit saisivat vauhtia.
Primakov painottaa, että Venäjän perustuotantovälineet ovat vanhentuneet ja teollisten laitteiden keski-ikä on noussut jo 30 vuoteen. "Jos emme saa tilannetta korjatuksi, Venäjän kilpailukyky pysyy alhaisena.
Hän uskoo, että Venäjästä tulee aikanaan Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen. "Markkinataloutena Venäjä ei voi kehittyä erillään muusta maailmantaloudesta."