Venäjä haluaa suuria puunjalostuslaitoksia, varaministeri Ivan Materov teollisuus- ja energiaministeriöstä hoputti Suomen ja Venäjän välisessä metsähuippukokouksessa tiistaina Helsingissä. Hänestä suomalaiset olisivat jo voineet investoida metsäalalle enemmän. Suomalaiset kaipaavat pelisääntöjä.
Venäjällä on neljännes maailman metsistä. Metsätuotteiden kulutus taas kasvaa Kiinaakin nopeammin. Mutta laitosten puutteessa vasta kaksi prosenttia metsäteollisuuden viennistä on jalostettua. Joten pääministeri Mihail Fradkov kehottaa yhteistyöhön. "Suomella on nykyaikainen tekniikka, Venäjällä valtavat metsävarat."
"Ongelmat ovat siinä pisteessä, että täytyy tehdä jotakin", myöntää puolestaan Materov. Investoinnit Venäjällä kasvavat yli kymmenen prosenttia vuodessa. "Metsäsektori on toistaiseksi poikkeus."
Materovin mukaan kehitys kiihtyy öljysektorin malliin. Kun tuloja on luvassa, kilpailu kovenee ja halukkaita tungeksii metsäalalle. Silti hän ei odota keskusvallan otteen lujentuvan, kuten strategisella öljy- ja kaasualalla.
Tuhansia työpaikkoja
Stora Enson pääjohtaja Jukka Härmälän mukaan Suomesta investoitiin Venäjälle viime vuonna 100 miljoonaa euroa. Metsäsektorille syntyi näin 3 000-4 000 välitöntä työpaikkaa. Investointitarve olisi kuitenkin 2 miljardia euroa, hän aavistelee.
Mutta tueksi tarvitaan pelisääntöjä, Härmälä painottaa. "Lähtökohtana tulee olla se, että kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toiminnan perusedellytykset ovat yhtäläiset."
Toistaiseksi yhteistyössä aiheuttavat hankauksia niin hidas investointituotteiden verotus ja tullaus, kunnallistekniset palvelut kuin sekin, ettei tieyhteyksien rakentamisen aikatauluista tai edes kustannusten sovitusta jaosta pidetä välttämättä kiinni. Myös arvonlisäveron palautuksia saa odotella, Härmälä listaa.
Metsälaki loppusuoralle
Avaimena kestävään ja kilpailukykyiseen metsätalouteen pidetään kolme vuotta tekeillä ollutta metsälakiluonnosta. Laki, joka vie Venäjän "osto-myynti -toiminnasta syvempään yhteistoimintaan", ehtinee duumaan vuoden lopulla. Ehdotus sisältää valtion metsiä varten myös omistusjärjestelyjä, kuten mahdollisuuden vuokrata valtiolta metsää 99 vuodeksi huutokaupan perusteella.
Jos myös toimeenpano onnistuu "Venäjästä voi tulla menestystarina puun, rahan ja osaamisen yhdistämisessä", lupailee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääjohtaja Jean Lemierre. Samalla hän varoittaa nopeista voitoista. "Vaikeinta on rakentaa bisnestä pitkällä aikavälillä."
Laittomia hakkuita
Materovin mukaan Venäjän hakkuista olisi laittomia ehkä viisi prosenttia, kun muualla on esitetty kymmenien prosenttien arvioita. Venäjä valmisteleekin ensi keväälle konferenssia EU:n Flegt-aloitteen hengessä. Sen tavoitteena on torjua laitonta puunkorjuuta Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä.
20 000 viejätahon joukossa on laittomia hakkuita ja lahjontaa hyväkseen käyttäviä. Materov arvioi laitonta tavaraa tulevan Suomeenkin, sillä raakapuuta ostavan yrityksen on oltava yhteydessä sataan venäläisviejään.
"Laittomat toimijat työnnetään pikkuhiljaa markkinoilta", lupaa Puunviejien liiton johtaja Miron Tatsun ja kutsuu suomalaista teollisuutta vapaaehtoisen chartia-sopimuksen taakse. Allekirjoittajat käyttävät vain "riippumattoman tahon" sertifioimaa puuta.
Työsarkaa riittää myös valuutanvalvonnan taholla, Materov huokaa. Raakapuuta kun viedään Venäjältä kuorellisena, mutta maksut määritellään ilman kuorta. Viranomaiset eivät ymmärrä sitä, että "viedään enemmän, mutta maksetaan vähemmän".