Venäjä haluaa haudata maail­man ydin­jät­teet

Moskova Venäjän johto on valmis rakentamaan uuden kansainvälisen varaston, johon ydinjätettä voitaisiin tuoda mistä maailman maasta tah

-


Moskova
Venäjän johto on valmis rakentamaan uuden kansainvälisen varaston, johon ydinjätettä voitaisiin tuoda mistä maailman maasta tahansa. Venäjä onkin ainoa maa, jonka lainsäädäntö antaa mahdollisuuden ulkomaisen ydinjätteen maahantuontiin.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Mohamed El Baradei kävi hiljattain Moskovassa ja teki Venäjälle ehdotuksen kansainvälisestä varastosta. Presidentti Vladimir Putin ja pääministeri Mihail Fradkov pitivät ajatusta hyvänä ja toteuttamiskelpoisena.



Jätevuori
kasvaa nopeasti


Maailmassa on kaikkiaan 442 ydinvoimalayksikköä ja 27 uutta on parhaillaan rakenteilla. Koko maailman ydinjätteiden määräksi arvioidaan 200 000 tonnia ja määrä kasvaa 10 000 tonnilla vuosittain.

Venäjällä on tällä hetkellä noin 15 000 tonnia ydinjätettä.

Suurin ydinvoiman käyttäjä on USA, joka ei liene kiinnostunut ydinjätteiden tuomisesta Venäjälle mutta Länsi-Euroopassa ja Aasiassa tällaista kiinnostusta on.

Tällä hetkellä Venäjälle tuodaan ydinjätteitä voimaloista, jotka Neuvostoliitto aikoinaan rakensi mm. Bulgariaan, Jugoslaviaan ja Romaniaan. Monet muut maat, mm. Suomi ovat lopettaneet ydinjätteiden viennin Venäjälle.

Venäjällä toimii kaksi laitosta, jotka varastoivat ja käsittelevät ydinjätteitä. Toinen, Majak, sijaitsee Tsheljabinskin läänissä Uralin alueella ja toinen Krasnojarskin läänissä Keski-Siperiassa.

Majakissa voidaan käsitellä vuosittain 450 tonnia ydinjätettä. Krasnojarskin Zheleznogorskin laitos ei toimi vielä täydellä teholla mutta se voi käsitellä kaikkiaan 1500 tonnia ydinjätettä vuodessa.

Lisäksi Novaja Zemljalle on rakenteilla ydinjätteen varasto ja käsittelylaitos Pohjoisen jäämeren ydinsukellusveneiden ydinjätteitä varten.

Nyt Kansainvälinen atomienergiajärjestö esittää Venäjälle uuden megalaitoksen rakentamista. Sen varastossa olisi tilaa 30 000 tonnille ydinjätettä.

Venäjän parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2001 lain, joka antaa mahdollisuuden varastoida ja käsitellä edelleen ulkomaista ydinjätettä.

Viranomaiset arvioivat tuolloin, että Venäjä voisi kymmenen vuoden aikana ansaita ydinjätteen varastoinnista 16 miljardia euroa.



Vaarallista ja
kannattamatonta


Ympäristöjärjestöt vastustavat kuitenkin voimakkaasti Venäjän suunnitelmia. Venäjän Greenpeacen edustaja Vladimir Tshuprov sanoi Moskovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että laki antaa luvan vain käsitellyn ydinjätteen varastointiin.

Tshuprov on myös sitä mieltä, että Venäjän väestön enemmistö vastustaa ulkomaisen ydinjätteen maahantuontia.

Venäjällä ei ole myöskään rahaa sellaisen ydinjätevaraston rakentamiseen, joka olisi täysin turvallinen, Tshuprov sanoo.

"Venäjän viranomaiset ovat valmiit uhraamaan luonnon ja tulevien sukupolvien terveyden suuren rahallisen hyödyn kustannuksella", sanotaan toisen ympäristönsuojelujärjestön Ekozashtshitan lausunnossa.

Ympäristönsuojelujärjestöt huomauttavat, ettei kyseessä ole pelkästään varastoinnin turvallisuus. Myös kuljetukset ovat vaarallisia.

Osa ydinjätteistä tuotaisiin Venäjälle Mustanmeren sataman Novorossijskin kautta. Kuljetuksia jouduttaisiin järjestämään epävakaan Pohjois-Kaukasian rautateillä.

Eikä Venäjän rautateiden kunto missään ole sellainen, että se takaisi turvalliset kuljetukset, järjestöt huomauttavat.

Ympäristönsuojelujärjestöt ovat myös sitä mieltä, ettei hanke loppujen lopuksi toisi voittoa Venäjälle.

Kuljetuksen, varastoinnin ja jälkikäsittelyn kustannukset ovat niin suuret, ettei varastointimaksu peitä niitä, sanoi Ekozashtshitan Vladimir Slivjak.

Ilmoita asiavirheestä