Veijo Lei­vis­kä on juossut ki­lo­met­reis­sä kolme kertaa maa­pal­lon ympäri

Vetreys näkyy ja vire on parempi, arvioi Veijo Leiviskä

Oulu
Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Puukka (vas.) ja nykyinen puheenjohtaja Veijo Leiviskä iloitsevat urheilijoiden menestyksestä SM-hallikisoissa. Ikiliikkujat lenkkeilevät yhdessä kolme kertaa viikossa. Mittari auttaa harjoituskilometrien ja palautumisen seurannassa.
Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Puukka (vas.) ja nykyinen puheenjohtaja Veijo Leiviskä iloitsevat urheilijoiden menestyksestä SM-hallikisoissa.
Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Puukka (vas.) ja nykyinen puheenjohtaja Veijo Leiviskä iloitsevat urheilijoiden menestyksestä SM-hallikisoissa.
Kuva: Tinja Huoviala

Osa eläkeläisistä pitää parlamenttia baarissa, mutta Oulun Ikiliikkujat juoksuradoilla. Talvikaudella ryhmä harjoittelee Ouluhallissa, sulan maan aikaan ulkona. Seuran puheenjohtaja Veijo Leiviskä mainitsee, että tehokkaan harjoittelun lisäksi välillä istutaan ja poristaankin.

Leiviskä on urheillut käytännössä koko elämänsä ja kilpaillutkin jo 52 vuotta niin, että joka vuodelta on joku tilastoitu tulos. Silti on hämmästyttävää, että miehen päiväkirjoihin on kertynyt lihasvoimin liikuttuja kilometrejä yli 150 000, näistä neljä viidesosaa juosten.

– Nuorena tuli hirveitä kilometrimääriä, nyt olen vaivojen vuoksi myös hiihtänyt ja pyöräillyt. Urheilusta tulee hyvä mieli. Liikun paljon luonnossa ja nautin luonnonläheisyydestä, Leiviskä miettii.

Pelkkä liikuskelu ei hänelle riitä. Tavoitteet ja SM-kisoihin valmistautuminen pistävät harjoittelemaan tarpeeksi kovaa.

Enemmän ongelmana onkin keskitien löytäminen. Tavoitteellinen liikkuja vetää veteraaninakin siinä rajalla, mikä on riittävästi mutta himpun verran vähemmän, kuin liikaa.

Rajalla on vedettävä, jos aikoo pärjätä. Joskus menee yli.

Leiviskä kertoo, että kunnossa ollessa kotityötkin sujahtavat tuosta vain. Pakollinen liikkumattomuus sen sijaan aiheuttaa vieroitusoireita, kuten levottomuutta ja tekemisen puutetta.

Keskimatkojen mies

15-vuotiaana Veijo Leiviskä osallistui ensimmäisiin yleisurheilun SM-kisoihinsa. Silloin ei vielä tullut menestystä, mutta vuoden kuluttua hän oli jo Suomen kärkijuoksijoita ikäsarjassaan. Kesäkisoissa parhaiten menivät 800 ja 2 000 metrin matkat, samoin maastojuoksu maittoi.

Huippu-urheilu Suomen kärkikaartissa loppui valitettavan lyhyeen. 18-vuotiaana Leiviskä teki ennätyksensä kaikilla matkoilla, mutta sitten tuli stoppi.

– Tuli treenattua liikaa enkä ehtinyt palautua.

Turvegeologin työkin asetti omat rajoitteensa. Keskimatkojen juoksulle ei tehnyt varsinaisesti hyvää, kun kesät menivät soita kulkiessa.

Kilpaileminen jatkui SM-tasolla maastojuoksussa ja viesteissä. Leiviskä huomauttaa, että taso oli silloin paljon kovempi kuin nyt ja osallistujia moninkertaiset määrät.

Veteraanien SM-kisoista mies innostui nelikymppisenä.

– Menestykseni on koko ajan parantunut. Alkuaikoina tavoitteena oli, että pystyisin saamaan hyvän ajan ja tuloksen. Kilpailuista haen yhä uudelleen ja uudelleen onnistumisen elämystä ja sitä tunnetta, kuinka mahtavaa on, kun juoksu kulkee ja homma on helppoa, urheilija analysoi.

Paha olo ja pettymys häviävät nopeasti – kuten helmikuisissa SM-hallikisoissa, joissa Leiviskä loukkasi nilkkansa eikä voinut osallistua päämatkalleen.

Kilometrit kirjoissa

Kuntourheilija on pitänyt lukua harjoituksistaan. Siksipä hän tietää, paljonko harjoituskilometrejä on kertynyt, paljonko aikaa on kulunut ja mikä on ollut syke sekä lisäksi, mitä milloinkin on ajatellut vaikkapa maailman menosta – harjoituspäiväkirjat kun ovat myös päiväkirjoja.

Tekstiä on kertynyt kymmenien vihkojen ja kovakantisten kirjojen verran ja tarina jatkuu.

– Ainakin harjoittelen niin kauan, kun terveyttä riittää, miettii kolme vuotta eläkkeellä ollut Leiviskä.

Lisääntynyt vapaa-aika ei ole lisännyt treenaamista mutta on parantanut palautumista. Nyt on aikaa ottaa vaikka pienet päiväunet.

Ouluhallin vetreät veteraanit

Urheiluseura Oulun Ikiliikkujat on nimeään vanhempi. Vuonna 1986 perustettu Oulunseudun urheiluveteraanit OsVu muutti nimensä Ikiliikkujiksi vuonna 1996, kun juoksu-urheiluseura LSD yhdistyi siihen.

Muutaman vuoden päästä seuraan liittyi useita Oulun NMKY:n veteraaniurheilijoita.

Nykyisin jäseniä on kolmisenkymmentä, joista noin puolet kilpailee aktiivisesti. Osa jäsenistä on kilpaillut juniorivuosista asti, osalla harrastus on ollut välillä tauolla. Joku on saattanut liikkua ikänsä mutta innostua kilpailusta vasta veteraani-iässä ja on heitäkin, joilla liikuntakipinä on syttynyt vasta myöhemmällä iällä.

Seuran urheilijat kisaavat vuosittain SM-tasolla, osa myös kansainvälisissä tapahtumissa. Suurin osa on pikamatkojen juoksijoita.

– Seuraan ei ole ikärajaa ja Aikuisurheiluliiton kilpailuihin voi osallistua 30-vuotiaasta alkaen. Keski-ikä on nyt 65-70 vuoden välillä, seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Puukka ja nykyinen puheenjohtaja Veijo Leiviskä arvioivat.

Helmikuussa käydyissä SM-hallikisoissa Ikiliikkujat oli 168 seuran joukossa Suomen kahdeksanneksi paras miehissä ja selkeästi paras Oulun seudun seuroista. 80-vuotiaiden sarjassa kisannut Sakari Hallia voitti kaikki kolme lajiaan eli 60 metrin ja 200 metrin pyrähdykset sekä pituushypyn.