Oulu Juhannusyö on kuulaimmillaan. Pirjo Heimon ja Jouni Aarnion keskikesän juhlan vietto on katkennut yllättäen. Heidän rakkautensa hedelmä on viikkoa aiemmin annetun yhden väärän hälytyksen jälkeen päättänyt aloittaa lähtölaskentansa juuri yöttömänä yönä.
Neljän aikaan aamuyöstä Heimolla ja Aarniolla on takanaan matka kotoaan Pudasjärveltä Oulun yliopistolliseen sairaalaan - ja edessään heillä on matka tuntemattomaan. Tulevat vanhemmat aprikoivat, miten nyytin saattaminen maailmaan sujuu. Onko tulokas tyttö vai poika?
Toisin kuin monin paikoin Suomessa, Oulun seudun syntyvyys on hienoisessa ylämäessä. Esimerkiksi Oysissa tapahtuvien synnytysten määrä on kasvanut kolmen vuoden ajan 1990-luvun lopun hallavuosien jälkeen.
Viime vuosikymmenellä Oysissa oli niukimmin synnytyksiä vuonna 1998, jolloin listattiin 3 182 synnytystä. Sittemmin Oulun seudulla on oltu lemmekkäämmällä tuulella. Vuonna 2001 synnytysten määrä nousi 3 465:een.
Oysin synnytysten ja naistentautien professori Pentti Jouppilalla on selvät käsitykset siitä, mihin Oulun alueen orastava vauvabuumi perustuu. Oulun ihme on myös elämän ihme.
"Oulun ympäristöön muuttaa paljon nuoria perheitä, jotka ovat mitä parhaimmassa lapsentekoiässä. Meillä on myös paljon monisynnyttäjiä. Noin 50 äitiä vuodessa synnyttää 10:ttä tai sitä useampaa lastaan."
Valo vai vuosiloma?
Kevään ja kesän valoisuus herättää monet ihmiset täyteen kukoistukseensa synkän talven jälkeen. Valon määrän on arveltu vaikuttavan etenkin kauniimman sukupuolen hormonien hyrräämiseen.
Jouppila kertoo, että joissakin tutkimuksissa on todettu kirkkaimpaan vuodenaikaan alkavan enemmän kaksoisraskauksia kuin muulloin.
Tästä huolimatta Jouppilan mielestä valon merkitystä hedelmällisyyteen on vaikea arvioida luotettavasti. "Luulen, että enemmänkin syntyvyyteen vaikuttavat vuosilomat", hän heittää.
Olkoon onnellisen perhetapahtuman innoittajana valo tai vuosiloma, kevättalvella syntyneiden pienokaisten vanhemmat saavat osakseen hienovaraista leikinlaskua tarkasta ajoituksesta. Mikä olisi sen suomalaiskansallisempaa kuin saada uusi elämä itämään juuri juhannuksen tienoilla?
Yhä sitkeästi elävä myytti helmi-maaliskuun synnytyspiikistä kesällä vietetyn rennon elämänmenon satona voidaan kuitenkin kuopata. Jouppilan mukaan viimeiseen 20-30 vuoteen kevätvauvojen hegemoniasta ei ole enää ollut tietoakaan, mikä on seurausta tehokkaiden ehkäisykeinojen käytöstä.
Jonkinlaisia syntyvyyspiikkejä esiintyy, mutta ne eivät selity aiemmin havaitulla luonnonolojen vaikutuksella.
"Pienemmissä sairaaloissa, joissa on vähemmän synnytyksiä, kausivaihteluja voi löytyäkin. Vuosittaiset tai kuukausittaiset vaihtelut ovat yhtä kaikki sattumanvaraisia", Jouppila arvelee.
Koska suuria kuukausittaisia eroja ei syntyvyydessä juurikaan ole, vastaavasti hiljaisiakaan ajanjaksoja ei suurien sairaaloiden kalentereista löydy.
Synnytykset jakautuvat melko tasaisesti eri kuukausille. Tänä vuonna Oysissa on eniten laskettuja aikoja heinäkuulle.
Pilttien sukupuolijakaumassa vallitsee suurpiirteinen tasa-arvo. Poikia syntyy aina piirun verran enemmän kuin tyttöjä pitkien aikavälien keskiarvoja tarkasteltaessa.
"Toisaalta poikasikiöraskauksia päätyy useammin keskenmenoon jostakin syystä", Jouppila summaa.
Pieni suuri onni
Oysin synnyttäneiden osaston huoneessa numero kuusi majailee euforisen onnellinen perhe. Kolmen päivän ikäinen tapahtuman tähti uinuu onnellisesti höyhensaarilla tietämättä lainkaan aiheuttamastaan tunnemyrskystä. Isä ja äiti eivät sen sijaan ole raaskineet ummistaa silmiään kuin pariksi tunniksi öisin.
"Tuntuu, että jokainen hetki on liian kallisarvoinen hukattavaksi nukkumiseen. Ei meitä vielä edes väsytä", uunituoreet vanhemmat hehkuttavat.
"Kun sylissä on tällainen ihana ja terve pikkuinen, tuntuu, että lapsia saisi tulla lisääkin. Nämä pienet ovat niitä elämän suuria asioita", vanhemmat kiteyttävät katsellen tyytyväisyyttä loistavin silmin poikaansa.