Vauhtia ja yl­lä­tyk­siä Kie­ri­kis­sä

Festivaaliesitteen mukaan mopo saattaisi karata käsistä kunnon klasarishown aikana.

En carde! Viulujen taistossa Siiri Virkkala (vas.) ja Kreeta-Maria Kentala.
En carde! Viulujen taistossa Siiri Virkkala (vas.) ja Kreeta-Maria Kentala.
Kuva: Eveliina Takkinen

Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.

Festivaaliesitteen mukaan mopo saattaisi karata käsistä kunnon klasarishown aikana. Illan aikana tulin kuuntelemaan maailman kantaesityksen musiikillisesta akrobatiaohjelmasta Riddle (arvoitus), jonka on säveltänyt Uljas Pulkkis (s. 1975.

Konsertin alussa kuulimme Barocco Boreale Ensemblen esittämänä teoksen nimeltä Miekkailukoulu, joka sisäsi mm. vikkelän tanssiosan. Hieman viehättävässä ja rauhallisessa osassa Kreeta-Maria kentalan kerronnan mukaan miekkailijat juovat kahvia ja lukevat päivän sanomalehtä pyyhkien hikeä otsiltaan. Virpi Räisäsen (viulu ja laulu) sekä Bram van Sambeekin
(fagotti) esittämä Riddle jäi heidän upeasta tulkinnastaan huolimatta vaille vastausta.

Kolmantena Barocco Boreale esitti Lennart Vittingin The Fairy Queen -näytelmän orkesteriosuuden, joka muuten perustuu Shakespearen näytelmään Kesäyön Unelma. Kentalan kerronta vei Sweet Rosen ja Gunden rakkaustarinaa upeasti eteenpäin, ja Barocco Boreale Ensemblen musisointi suorastaan kiehui. Seuraavana ohjelmanumerona oli vuorossa Sonatine - tango fagotille ja pianolle. Kyseisen teoksen on tehnyt vuonna 1984 hieman ehkä kuuluisuuksien varjoon jäänyt Pierre Max Dubois (1930-1995).

Yllätysvieras Hannu Väisänen kertoi puheessaan, että hänen elämässään on tullut uusia suuntauksia kuvataiteen lisäksi. Väisänen herkisti kuulijat laulaen Rautavaaran iki-ihanalla tuutulaululla Sininen Uni. Bacocco Borealen viulustit Kreeta-Maria Kentala ja Siiri Virkkala saivat panna parastaan Polkkasikermässä, sillä molempien oli kyettävä soittamaan viulujensa lisäksi myös harmonia. Kentalan isoisän Wiljami Niittykosken Leikkivät Sävelet oli Kentalan mukaan parasta silloin, kun sen sai soittaa läpi mahdollisimman nopeasti.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä ohjelmanumerona saimme kuulla Virpi Räisäsen ja Hannu Väisäsen upean tulkinnan "14 tähteä" oopperasta Hannu ja Kerttu. Kaiken kaikkiaan ilta oli erittäin onnistunut ja hauskalla tavalla myös rento.

Ilmoita asiavirheestä