Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään.
Sama kuvio toistuu vuodesta toiseen kesänviettopaikoilla ympäri Suomea. Eläimiä otetaan lemmikeiksi kesän ajaksi, mutta hylätään syksyn tullessa luontoon.
Puhutaan kesäkissaongelmasta, mutta mikä tahansa lemmikkieläin voi joutua kokemaan saman kohtalon. Jopa eksoottisia häkkilintuja ja kilpikonnia päästetään vapaaksi Suomen luontoon, missä niillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia selviytyä.
Ongelmasta on tiedotettu ja kampanjoitu jo vuosikymmeniä, mutta joka syksy eläimiä yhä jää kesämökeille selviytymään omin neuvoin. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n mukaan vuosittain hylätään jopa tuhansia eläimiä.
Kotieläimeksi otetun eläimen heitteillejättö on lain mukaan väärin. Kyseessä on yleisen syytteen alainen rikkomus, josta kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen poliisille. Rikkeestä on yleensä seurauksena sakkorangaistus.
Heitteillejättöjen yleisyys voi johtua harhaluulosta, että eläin kyllä oppii saalistamaan luonnossa oman ruokansa. Lemmikkieläin ei kuitenkaan pysty elämään villieläimen tavoin.
Lisäksi luontoon päästetyt lemmikkieläimet voivat aiheuttaa haittaa luonnonvaraisille eläimille, kuten kissat linnuille.
Muhoslaiset eläinten ystävätTuuli Mikkonen, 19, ja Anna-Leena Aho, 19, korostavat lemmikin omistajan vastuuta eläimestään.
"Jo lemmikkiä ottaessaan täytyy tietää, jaksaako huolehtia siitä koko sen elämän ajan", Anna-Leena muistuttaa.
"Jos ei ole aivan varma omasta jaksamisestaan, kannattaa ottaa jokin lyhytikäinen eläin, vaikka marsu", Tuuli lisää.
Lemmikin ikä onkin hyvä ottaa ajoissa huomioon. Esimerkiksi maakilpikonnia hylätään huolestuttavan paljon, mihin on varmasti eräänä syynä niiden pitkäikäisyys. Maakilpikonna voi elää jopa satavuotiaaksi.
Tyttöjen mielestä eläimen heitteillejättö on rikos, josta pitää rangaista.
"Sakkorangaistus on hyvä käytäntö, koska se saa ihmiset ajattelemaan, mitä tekevät. Voi olla kuitenkin aika vaikeaa todistaa, että joku on hylännyt lemmikkinsä", Tuuli miettii.
Heitteillejätön kieltävä laki ei ole poistanut jokavuotista kesäkissaongelmaa. Tuuli ja Anna-Leena pohtivat keinoja, joilla ongelman voisi saada pienenemään.
"Olisi hyvä, jos mediassa tiedotettaisiin ja valistettaisiin asiasta enemmän. Jotkut hylkäämistapaukset voivat johtua pelkästä tietämättömyydestä. Heitteillejättöjen pohjalta voisi järjestää myös erilaisia kampanjoita", he ideoivat.
"Lain tiukentaminen olisi tietysti yksi keino, mutta se on niin iso juttu että sitä pitäisi miettiä tarkkaan", Tuuli huomauttaa.
Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa, että eläimen omistajuus ei pääty heitteillejättöön. Kesäkissan hylkääminen voi tuoda sakkojen lisäksi vain kasan uusia ongelmia, sillä kissan omistaja on korvausvelvollinen lemmikkinsä tekemisistä, vaikka eläin ei olisikaan hänen valvonnassaan.
Irrallaan kulkeva eläin ei välttämättä ole hylätty, vaan on voinut karata omistajaltaan. Myös tällaisissa tapauksissa omistaja vastaa lemmikkinsä tekemistä vahingoista.
HESY kehottaa kaikkia kissanomistajia leikkauttamaan lemmikkinsä, jotta kulkukissojen määrä vähenisi.
Mikäli eläimen pidosta koituu ongelmia, on luonnollista että siitä halutaan päästä eroon. Tytöiltä löytyy ymmärrystä myös ihmisiä kohtaan, jotka eivät elämäntilanteensa vuoksi pysty enää huolehtimaan lemmikeistään.
"Elämässä voi tulla vastaan hankalia tilanteita, joita ei voi ennakoida. Esimerkiksi yllättävä rahapula voi johtaa siihen, ettei eläimestä huolehtiminen enää onnistu", Tuuli pohtii.
"Mutta sellaisessa tilanteessa eläimen hylkääminen on ehdottoman väärin. Vastuu omasta lemmikistä tarkoittaa myös sitä, että sille pitää etsiä hyvä koti, kun ei itse enää voi huolehtia siitä" Anna-Leena korostaa.