"Verovaroja valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan, kun ihmiset jättävät tulematta vastaanotolle." Tämä uutisointi sai minut tarttumaan "kynään", näppäimistölle. Kirjoitan yhden esimerkin.
Vanhuspariskunta, yli 80 vuotta molemmat, tuli Oulun keskustan Nordlabiin. Toisella heistä oli verikoeaika. Puoliso hoiti asiat toisen ollessa avustettavana. Aika oli varattu, he tulivat reilusti ennen sitä. Kaikki hyvin siihen asti.
Mutta Kela-kortti oli jäänyt kotiin. Kaikkea ei voi muistaa. Oli pientä jännitystä, kun tultiin uuteen paikkaan. Tämän ikäiset ihmiset hämmentyvät laitteiden kanssa, eivätkä osanneet ilmoittautua läsnä oleviksi. He ovat myös arkoja pyytämään apua, eivät halua häiritä ketään.
Käytävällä kulki ajoittain hoitajia, mutta niin kiireisen oloisia, ettei heiltä voinut kysyä mitään. Niinpä vanhukset istuivat toiveikkaina, että heidät huomioitaisiin. Turhaan. Nimeltäkään ei kutsuttu. Piti lähteä kotiin.
OYSin avohoitotalossa olisi tilanteessa saanut avun. Tarkkasilmäiset OLKA-vapaaehtoiset avustajat olisivat kyllä huomanneet tämän vanhuspariskunnan hädän. Heiltä saa apua pyytämättäkin. Hieno systeemi.
Liekö ihan mahdotonta saada keskustaankin tällainen apu. Tai jos edes joku hoitajista ehtisi silloin tällöin pysähtyä ja tarjota apua, jos huomaa jonkun sitä tarvitsevan. Ymmärrän toki, että työtä on paljon, enkä syyllistä ketään. Ja laskuhan tulee käyttämättömästä ajasta vanhuksille, vaikka yrittivät parhaansa ollen paikalla.
Riitta Järvenpää
eläkeläinen, Oulu