Pääkirjoitus: "Kolmen päivän so­das­ta" Uk­rai­nas­ta voi tulla jopa vuosien mit­tai­nen, koska raa­ka­lais­mais­ta hyök­kää­jää ei voi palkita alue­luo­vu­tuk­sil­la

Historia: Näin eteni Oulun tu­hoi­sin kau­pun­ki­pa­lo tasan 200 vuotta sitten

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Vas­taa­ko kor­kea­kou­lu työ­elä­män tar­pei­siin? – jos ta­voi­tel­laan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen suh­teel­li­sen määrän nostoa, tulee pohtia myös ta­voit­tee­seen pää­se­mi­seen käy­tet­tä­vien kei­no­jen hait­to­ja

Taloustieteellisessä kirjallisuudessa koulutuksen rooli yhteiskunnassa voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen näkökulmaan. Taloustieteen nobelisti Gary Beckerin mukaan koulutus on investointia inhimilliseen pääomaan, kun taas taloustieteen nobelisti Michael Spencen mukaan koulutus toimii signaalina henkilön synnynnäisistä kyvyistä työmarkkinoille.

Molemmista näkökulmista katsottuna koulutuksella on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Mikäli koulutus lisää inhimillisen pääoman määrää, se kasvattaa tuottavuutta, mikä taas johtaa tuotannon ja hyvinvoinnin kasvuun. Jos koulutus taas on signalointia, sen avulla voidaan kohdentaa työntekijät oikeisiin työpaikkoihin mahdollisimman nopeasti työuran alussa.