Talous: Stora Ensolla his­to­rial­li­nen huip­pu­vuo­si tu­lok­sen­teos­sa – yhtiö eh­dot­taa isoja osin­ko­ja

Oikeus: Raa­he­lais­mies sai syyt­teet mur­has­ta ja vii­des­tä murhan yri­tyk­ses­tä

Luitko jo tämän: Oulu suo­sit­te­lee ui­ma­hou­su­jen käyttöä – Osa kun­nis­ta kieltää ui­ma­short­sit ko­ko­naan

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Vas­taa­ko kor­kea­kou­lu työ­elä­män tar­pei­siin? – jos ta­voi­tel­laan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen suh­teel­li­sen määrän nostoa, tulee pohtia myös ta­voit­tee­seen pää­se­mi­seen käy­tet­tä­vien kei­no­jen hait­to­ja

Taloustieteellisessä kirjallisuudessa koulutuksen rooli yhteiskunnassa voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen näkökulmaan. Taloustieteen nobelisti Gary Beckerin mukaan koulutus on investointia inhimilliseen pääomaan, kun taas taloustieteen nobelisti Michael Spencen mukaan koulutus toimii signaalina henkilön synnynnäisistä kyvyistä työmarkkinoille.

Molemmista näkökulmista katsottuna koulutuksella on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Mikäli koulutus lisää inhimillisen pääoman määrää, se kasvattaa tuottavuutta, mikä taas johtaa tuotannon ja hyvinvoinnin kasvuun. Jos koulutus taas on signalointia, sen avulla voidaan kohdentaa työntekijät oikeisiin työpaikkoihin mahdollisimman nopeasti työuran alussa.

Jotta kumpikaan näistä koulutusjärjestelmän funktioista ei vaarannu, on pidettävä huolta siitä, että koulutusjärjestelmä toimii oikeilla periaatteilla.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.