Kolumni

Va­sa-lai­van jäynä yhä ylit­tä­mä­tön

Vapun lähestyessä mieleen tulevat jäynät. Ne ovat teekkareiden järjestämiä kepposia tai tapahtumia, joiden tarkoitus on aiheuttaa riemua jäynääjissä, jäynän kohteissa ja yleisössä.

Oulussa jäynärintamalla on kunnostauduttu pitkään.

Takavuosina oululaisteekkareista muodostunut ryhmä päätti järjestää siirtoelinkuljetuksen joukkoliikennevälineellä.

Valkoisiin sairaalatakkeihin pukeutunut seurue nousi bussiin mukanaan läpinäkyvä muovilaatikko, jossa oli jäähileeseen pakattu sianmaksa. Siirtoelinkuljetustaan joukkue säesti moittimalla suureen ääneen, miksi julkisen terveydenhuollon määrärahoista pitää säästää joka vuosi lisää.

Valkoisille takeille löytyi käyttöä myös toisessa oululaisten jäynässä. Terveystarkastajiksi tekeytyneet jäynääjät kiertelivät soittamassa ovikelloja ja kertoivat kartoittavansa kotitalouksien viemäriveden laatua.

Delegaatio marssi hyväuskoisen asukkaan käymälään ja poimi koeputkellisen vettä wc-pöntöstä. Tehtyään pari kemiallista koetta koeputki vaihdettiin asukkaan huomaamatta toiseen, jonka jälkeen oli vuorossa makutesti.

Tutkimuksen tulokset kirjattiin raporttilomakkeeseen, joka luovutettiin äimistyneelle uhrille.

Kaikkien aikojen kuuluisin teekkarijäynä odottaa edelleen vertaistaan haastajaa.

Keväällä 1961 joukko Otaniemen teekkareita kuuli uutisen, jonka mukaan ruotsalaiset aikoivat nostaa pintaan 1600-luvulla Tukholman edustalle neitsytmatkallaan uponneen Vasa-laivan. Teekkarit kuljettivat salavihkaa operaation kohteena olleeseen laivaan Paavo Nurmen pienoisveistoksen.

Svenssoneiden leuat venähtivät pahemman kerran, kun mastojen jälkeen pintaan nousikin suomalaisen urheilusankarin veistos.

Ruotsalaiset pitivät aluksi patsaan löytymistä meriarkeologisena sensaationa. Mediakohu äityi entisestään, kun juoksijalegendan outo vesiretki paljastui suomalaisteekkareiden tekemäksi jäynäksi.