Varpuspöllö on Suomessa pesivistä pöllölajeista pienikokoisin. Sen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä noin Oulun korkeudelle saakka.

Kuva: Sofia Koliopoulos

Vanhat ja varttuneet metsät ovat tärkeitä varpuspöllölle. Näin toteaa Daniele Baroni, joka tutki väitöstyössään lajin esiintymistä metsämaisemassa.

Varpuspöllön esiintymistä ja runsautta on aiemmin seurattu ja arvioitu lähinnä pönttöpesintöjen perusteella. Baroni arvioi laajan kuunteluaineiston perusteella, että Turun pohjoispuolella sijaitsevalla tutkimusalueella reviiriä pitäviä pöllökoiraita oli jopa kolminkertainen määrä pönttöpesintöihin verrattuna. Osan niistä voitiin todeta myös olevan parin kanssa, eli ne olivat hyvin todennäköisesti luonnonkoloissa pesiviä.