Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään
Loppukesästä 2006 vanhassa vesivoimalaitoksessa toimineet Myllytullin kuvataideluokat paloivat raunioiksi. Koko kuvistoiminta muutti pakolaisena emokouluun. Myllytullin uuden puolen remontin siirtyminen oli viimeinen isku. Kuvataiteen opettaja Marju Kaltila ajatteli, että oli ryhdyttävä taisteluun.
"Projekti alkoi, kun raahasimme vanhoissa kuvataidetiloissa käytössä olleet jakkarat tänne koululle. 9A-luokan oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat niiden pintaan kuvituksen kuin lahjana koko koululle", Marju muistelee.
Kuvisope kertoo, miten pöytien ympärillä korkeat tuolit muodostavat nyt toivottuja oleskelupaikkoja.
"Oppilaiden oma ilme leviää koko kouluun lisäten viihtyvyyttä."
Kun uuden siiven luvattu kasvojen kohotus siirtyi vuoteen 2011, päätti koulun kuvataidevoimat yhdistää energiansa.
"Uusi puoli on viisikymmentä luvun luomus ja kauheassa kunnossa. Kysyin luvan, saammeko maalata kaikki seinäpinnat. Nyt toivon, että mahdollisemman moni oppilas pääsee muokkaamaan ympäristöään", Marju mittailee miltei toteutuneen unelman alkumetrejä.
8A-kuvataideluokalla on ollut vapaus ja vastuu käynnistää seinien virkistysprojekti.
"Aluksi suunniteltiin ja luonnosteltiin tavallisten kuvataidetuntien lomassa ja pian siirrettiin aikaansaannokset seinälle", 8A-luokkalainen Mira Lohilahti kertoo. Seinille on kohonnut oppilaiden näköisiä toisintoja klassikkomaalauksista.
"Saimme valita itse mieleisen teoksen lähdeaineistoksi", Miran luokkakaveri Peetu Karttunen kertaa.
"Kun taas kuviskäytävässä oppilaat astelevat modernistien jalanjäljillä." Oppilaiden maalauspaikat jakautuivat siis teemojen mukaisesti.
Anni Karjalaisen seinämaalauksessa vaeltavat Salvador Dalin norsuhahmot.
"Sain lisäinspiraatiota reissulta, jossa näin elefantteja, vaikka eläimet oli piirretty jo ennen matkaa."
Kukaan nuorista ei ole kohdannut väistämättömiä vastoinkäymisiä, vaikka töitä on tehty myös kuvistuntien ulkopuolella.
"Luulen, että toisessa porukassa käytiin tiukempiakin keskusteluja", Peetu kertoo kuulleensa. Marju toteaa sen vain kehittävän ryhmätyötaitoja ja lisäävän yhteisöllisyyttä.
Kuvataideluokkalaiset eivät kokeneet edes suuren maalauspinnan olevan oikukas ongelma.
"Samalla tavalla pitää hahmottaa oikea koko A4-paperille kuin seinälle", Mira järkeilee.
"On hyvä hoksata ja katsella välillä kauempaakin, että muodot ei vääristyisi", Anni muistuttaa.
Taiteilijat uskovat, että tekeillä olevat seinämaalaukset viimeistellään helmikuun lähestyessä. Kevään aikana myös muut koulun oppilaat pääsevät uittamaan pensseliään maalipurkkiin.
"Koko oppilaskunta saa seurata seinämaalausten edistymistä ja jakaa yhteisen kokemuksen. Pienimmille oppilaille kerromme teoksista tarkemminkin", Marju kuvailee.
Vaikka käytävällä seikkailevalta norsulta puuttuu vielä kärsänpää, pikkuoppilas katselee eläintä silmät ihastuksesta ammollaan.