Erikoisimpia eksoottisia hedelmiä on saatettu maistaa ulkomaanmatkalla, tai jos hyvin on käynyt, kaupassa tuote-esittelyssä. Annika Hongell on pyörittänyt tuote-esittelyjä järjestävää Demonen Oy:tä vuodesta 1992 alkaen. Hän kiertelee ympäri Suomea esittelemässä vieraampia erikoishedelmiä ja kouluttaa oppilaitoksissa ammattiin valmistuvia ja erikoiskurssilaisia erikoishedelmien käyttöön. Annika on tottunut vastaamaan monenlaisiin näitä hedelmiä koskeviin kysymyksiin.
"Monet tulevat tuote-esittelyssä kysymään esimerkiksi mistä tunnistaa kypsän hedelmän, tai mistä hedelmistä siemeniä saa syödä ja mistä ei. Ananaskirsikan ohuet suojalehdet ovat myös hämmentäneet monia", Annika kertoo.
Erikoishedelmät saattavat olla ajankohdasta riippuen varsin kalliita, etenkin mentäessä pohjoiseen Suomeen, jossa eksoottisten hedelmien kulutus on vähäisempää. Tavalliseen markettiin saa hedelmä- ja vihannesosaston myyjää hihasta nykäisemällä tilattua tiettyä erikoisempaa hedelmää. Marketit pitävät perusvalikoimassaan eniten kysyttyjä hedelmiä ja tilaavat kausittain sellaisia hedelmiä, joiden menekki on pientä. Sesonkiaikaan hedelmiä tilataan luonnollisesti enemmän ja ne ovat hyvänlaatuisia ja tuoreita.
Kypsyys selviää
kokeilemalla
Se, mistä sitten tunnistaa kypsän tai toisaalta ylikypsän hedelmän, selviää Annika Hongellin mukaan ennen kaikkea kokeilemalla. "Esimerkiksi pehmeät hedelmät, kuten mango ja papaija ovat kypsiä silloin, kun ne ovat kauttaaltaan hieman pehmeitä. Ei riitä, että vain hedelmän tyvipää on pehmeä. Hedelmät eivät kuitenkaan saa olla niin pehmeitä, että peukalonjälki jää niihin. Ylikypsyydestä kertovat myös mustat läikät."
Annika Hongell muistuttaa, ettei väri välttämättä kerro kypsyydestä. "Vihreä ei aina tarkoita raakaa, sillä esimerkiksi mangoja on olemassa useita eri lajikkeita, joista jotkut ovat kypsänäkin vihreitä. Itse asiassa yksi parhaimmista mangolajikkeista, Kent tai Keith, on kuoreltaan tumman vihreä. Myös sen hedelmäliha on hyvin tummankeltaista."
Päärynänsukuinen nashipäärynä puolestaan alkaa kypsyä sisältä ulospäin. Eli kun se on pehmeä ulkopinnaltaan, on se helposti sisältä jo ruskea eli ylikypsä. Sen sijaan oranssinvärisessä sharonhedelmässä sisuksen ruskeus ei yleensä merkitse pilaantumista. Päinvastoin, se kertoo kypsästä ja makeasta hedelmästä. Ruskea on nimittäin kiteytynyttä hedelmäsokeria, jota syntyy hedelmän kypsyessä. Usein tämä ruskea kohta löytyy hedelmän keskeltä tai läheltä lehtiruusuketta.
"Ananaskirsikat myydään pienissä koreissa ja ostaessa kannattaa kurkistaa myös alapuolelle, jotta näkee ovatko hedelmät kunnossa. Pilaantuneet ovat ruskeita tai homeessa."
Kokeilemisen
arvoinen ananas
Annika Hongell rohkaisee kokeilemaan myös tuoretta ananasta, vaikkei sitä enää niin eksoottisena pidetäkään. Hänen kokemuksena perusteella hämmästyttävän moni ei kuitenkaan ole maistanut kuin säilöttyä ananasta.
"Ananas on sopivan kypsä, kun sisimmät lehdet irtoavat helposti. Ruskeaa ja pehmeää ei kannata ostaa, sillä se on helposti käyneen makuinen. Ananaksen kanta ei saa olla homeessa eikä hedelmä saa olla pehmeä mistään kohdasta", hän evästää.
Lehtiruusuketta ei kannata leikata pois, vaan jättää se kiinni kuoreen, josta hedelmän voi näyttävästi tarjoilla sopivina paloina. Eikä ananasta kannata liikaa jalostaa. Se on parhaimmillaan omana itsenään.