Hillojen kypsyminen soilla merkitsee paitsi marjakauden, myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) kiireisimmän kauden käynnistymistä. Vuosittain Vapepan vapaaehtoiset osallistuvat kadonneiden etsintöihin muun muassa jalkaisin, autoilla, veneillä, drooneilla ja uusimpana tulokkaana maastopyörillä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella vapaaehtoisia on 2400 henkeä, joista muodostuu 230 hälytysryhmää.
– Vaikka tämä on iso alue, on meillä aika kattava hälytysryhmäverkosto koko alueelle. Ympäri vuorokauden valmiudessa on kaksi valmiuspäivystäjää, joihin viranomainen, kuten poliisi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Päivystäjä sitten lähettää Ohto-järjestelmämme kautta hälytyksen isommalle ryhmälle, Punaisen Ristin Oulun piirin valmiuspäällikkö Päivi Jurvakainen kertoo.
Marjakausi ei ole vielä kiihkeimmillään, vaikka hilla ja mustikka ovat jo kypsyneet. Hälytyksiä on ollut vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Silloin touko-heinäkuussa oli 15 hälytystehtävää, joista kadonneen henkilön etsintöjä oli 11. Tänä vuonna samalla ajalla on ollut vain 9 tehtävää, joista 7 on ollut etsintöjä, eikä etsittävänä ole ollut yhtäkään marjastajaa.
Etsintäapua paikallisista
Kaikki hälytysryhmien vapaaehtoiset ovat käyneet läpi koulutuksen. Vapepa toimii aina viranomaisen tukena, joka johtaa tehtävää. Vapepa-johtaja koordinoi hälytysryhmäläisten toimintaa itse johtopaikalla. Vapaaehtoiset osallistuvat kadonneiden etsintöjen lisäksi myös moniin muihin tilanteisiin, kuten evakuoinnin auttamiseen, liikenteenohjaukseen sekä henkisen tuen antamiseen.
Vapepalaisten lisäksi etenkin marjastajien etsintäpartioihin saadaan usein avuksi paikallisia asukkaita, jotka tuntevat seudut hyvin. Tämä on lisääntynyt viime vuosina, kun poliisi on ryhtynyt julkaisemaan eksyneistä katoamisilmoituksia sosiaalisessa mediassa. Nämä spontaanit vapaaehtoiset ovat lisäresurssi etsintöihin ja Jurvakaisen kokemuksen mukaan aina muutama heistä myös rohkaistuu lähtemään mukaan Vapepan koulutuksiin ja liittymään paikalliseen hälytysryhmään.
– Peruskurssi kestää neljä tuntia ja se on kattava katsanto Vapepan toimintaan viranomaisten tukena. Sen jälkeen on mahdollista syventää osaamistaan esimerkiksi etsinnän, henkisen tuen, ensihuollon tai viestin jatkokurssilla, Jurvakainen kertoo.
Viime vuonna varsinkin ensihuoltoa työllisti Muhoksen laajat metsäpalot. Ensihuollon tehtäviä voivat olla esimerkiksi muonitus, majoitus, vaatetus sekä veden jakelu.
Vapaaehtoisia yhdistää auttamisen halu
Vapaaehtoiseksi ryhtymisen taustalla on useimmiten auttamisen halu. Vapepa on 54 järjestön tai muun yhteistyötahon verkosto, jonka jäsenet haluavat usein hyödyntää muun harrastuksensa tuomaa osaamista auttamiseen. Samoin Oulun vapaaehtoisen palokunnan (VPK) jäsenet toimivat vapaaehtoisina. Kesä on myös heillä ollut rauhallinen.
– Kesäkuun myrsky työllisti meitä Rokuaa myöten, mutta sitä lukuun ottamatta on ollut yllättävän rauhallista kuivuuteen nähden, kertoo palokunnan päällikkö Patrik Willberg.
Marjastusaika näkyy VPK:n toiminnassa vaihdellen. Eniten heitä työllistävät metsäpalot, jotka pääsevät leviämään. Marjastajilla tuli voi karata makkaran paistoon tehdystä nuotiosta.
Maastopalojen lisäksi VPK:ta työllistävät rakennuspalot ja vahingontorjunnat. Oulun VPK:n hälytysosastossa on tällä hetkellä lähes 40 henkeä ja tulijoita on lähes parikymmentä jonossa. Syksyllä uusia palokuntalaisia pääsee aloittamaan kolme.
– Meidän tulee ympäri vuorokauden saada kahdessakymmenessä minuutissa kuusi henkilöä paloasemalle. Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, pystymme tällä kapasiteetilla hyvin vastaamaan siihen, Willberg kertoo.
Marjastajan muistilista
Ota mukaan kännykkä, juomista ja evästä. Voit ottaa myös varavirtalähteen, kartan ja kompassin.
Kerro, minne olet menossa tai mikä parempi, lähde kaverin kanssa.
Älä unohda puhelinta autoon.
Huomioi voimassa olevat metsäpalovaroitukset ja huolehdi nuotio sammutuksesta.
Lataa puhelimeen 112-applikaatio ja opettele sen käyttö valmiiksi.
Hälytä apua herkästi ja jo ennen kuin voimat loppuvat.
Jää paikoillesi odottamaan apua.