Ihmisen elämä alkaa ja päättyy kuten muidenkin luonnoneläjien. Kuoleman jälkeinen elämä on mahdottomuus, satua.
Tätä mieltä ovat uskonnottomien etujärjestöä Vapaa-ajattelijoita edustavat kainuulaisjäsenet. Elämänkokemusta neljällä jäsenellä on pitkälti yli 300 vuotta.
"Ihmisellä on omatunto. Se riittää. Kirkko on vain vallan väline", kiteyttää Eeli Väisänen, eläkeläinen Kajaanista.
Jo yhdeksääkymppiä käyvä Onni Ahonpää kertoo joutuneensa lapsena Pyhännän Ahokylällä huutokauppaan.
"Olisi siinä pieni poika tukea tarvinnut, mutta ei näkynyt jumalaa, ei enkeliä missään", Ahonpää tilittää. "Sen olen oppinut, että muihin ei voi turvata kuin itseensä."
Valtion ja kirkon kumppanuus on asia, mikä ärsyttää vapaa-ajattelijoita. "Kaikkia uskontoja tulisi kohdella samalla tavalla", Onni Ahonpää tuumaa.
Kainuun vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja Aki Räisänen korostaa, että yhdistys ei harrasta käännytystyötä. Toisaalta, kirkkoon tavan vuoksi tai laiskuuttaan kuuluvia he haluavat herätellä.
Vapaa-ajattelijoiden laskujen mukaan kirkosta eroaa 40 000 suomalaista joka vuosi.
Kainuun Vapaa-ajattelijat ry viettää marraskuussa 50-vuotisjuhlaa. Jäseniä yhdistyksellä on puolensataa. "Määrä elää. Nyt on viikon sisään tullut kaksi jäsenhakemusta. Jäsenmäärä vähenee luonnollisen poistuman kautta", Aki Räisänen laskee.
Varsin monella vapaa-ajattelijalla on vasemmistolainen tausta.
Räisänen on myös valtakunnallisen Vapaa-ajattelijain liiton varapuheenjohtaja ja hän kertoo, että puoluepolitiikasta ei liiton kokouksissa puhuta. Aktiivijäsenistöön kuuluu hänen mukaansa myös demareita ja vihreitä. Onpa joukossa ainakin yksi kokoomuslainen.
Suomi sai uskonnonvapauslain vuonna 1922, neljä vuotta ennen Onni Ahonpään syntymää. Käytännössä kirkosta eroaminen ei vielä 1960-luvulla ollut mikään läpihuutojuttu.
"Papin puhuttelussa piti käydä, jos aikoi erota kirkosta. Helvetillä siinä peloteltiin", muistelee Irma Pääkkönen.
Kansakunta hiljentyy jouluksi ja pääsiäiseksi. Miten vapaa-ajattelijat viettävät näitä juhlapyhiä?
"Vapaapäiviähän ne ovat siinä muutkin. Kyllä minä joulukuusen taloon hommasin, kun lapset olivat pieniä", Onni Ahonpää tuumaa.
"Joskus meinaa aika käydä pitkäksi", hymyilee Irma Pääkkönen.
Viimeisen leposijansa kainuulaiset vapaa-ajattelijat saavat Kajaanin Paltaniemellä sijaitsevalta hautausmaalta.
Tuonenvirran rauhassa lepää kuutisenkymmentä vainajaa, sopuisasti Paltamon seurakunnan ja Kajaanin seurakunnan hautausmaiden välissä.
Hautakivissä leimuaa liekki ristin sijasta. Uurnille on hautausmaalla oma alue.
Vaikka Tuonenviidan hautausmaa on yhtä virallinen kuin seurakuntien hautausmaat, valtio tai Kajaanin kaupunki eivät tue sen toimintaa eurollakaan vaan hautausmaata hoidetaan talkoilla, huomauttaa Aki Räisänen.
