Elina Kinnusella, vannetanssi- ja ilmajoogaohjaajalla, kulkee pieni tanssivanne aina mukana.
– Jos lähtee vaikka kaveria tapaamaan ja pitää odottaa. Aina voi ottaa vanteen esiin ja pyöritellä, eikä ikinä tule tylsää, Kinnunen kertoo.
Suurempi, raskas kuntovanne on tämän vuoden aikana ponnahtanut kuntoiluvälineiden hittituotteeksi.
Kinnunen itse suosii kevyempiä tanssivanteita, jotka sopivat tanssiin ja temppuihin.
– Pitkään harrastaneena käytän pientä ja kevyttä tanssivannetta. Isolla kuntovanteen kaltaisella mutta sitä puolet kevyemmällä alkeisvanteella lähinnä lämmittelen.
– Vanteella saa kyllä kunnon treenin aikaan, Kinnunen lupaa.
Hypnoottinen liike
Kinnunen innostui vanteista kahdeksan vuotta sitten Oulun Tähtisirkuksen alkeiskurssilla. Nyt hän vetää vannetanssitunteja workshop-tyylisesti.
– Vanteen muoto kiehtoo. Sen liike on hypnoottinen. Vanne on vähän niin kuin tanssipartneri. Olisi kiusallista mennä puistoon tanssimaan yksin, mutta vanteen kanssa voi tanssia missä vain.
Kinnunen valmistaa omat vanteensa itse rakentamisessa käytettävästä PE-putkesta. Hieman yli metrin halkaisijaltaan oleva alkeisvanne vaatii pyörittäessä 2,5 metriä tilaa ympärilleen.
Kevyt pieni tanssivanne taas taipuu rullalle mukaan vietäväksi. Pienen vanteen kanssa Kinnunen viihtyy puistoissa.
Vannetta voi innostuttuaan pyörittää vaikka tuntikausia TV:tä katsellessa. Liika monotonisuus saattaa kuitenkin kostautua.
– Joskus pyöritin isoa vannetta neljä tuntia ja jouduin sen jälkeen pitämään yli kuukauden taukoa, kun pakara ja lantio kipeytyivät. En kuunnellut kehon viestejä ja pyöritin vain samalle puolelle.
– On tärkeää pyörittää molempiin suuntiin. Toinen puoli on yleensä helpompi pyörittää.
Riittävä koko, tarpeeksi painoa
Jos et ikinä ole saanut hulavannetta pyörimään, se saattaa johtua liian kevyestä ja pienestä lasten vanteesta. Sopiva halkaisijan mitta on vanteen korkeus lattian pinnasta vähintään navan tasolle.
– Raskasta vannetta on helpompi pyörittää. Liian pieni vanne ei ole hyvä tekniikalle, koska kierrosnopeus kasvaa liian tiheäksi ja esimerkiksi lonkka voi kipeytyä. Isossa vanteessa kierrosnopeus on rauhallisempi.
Tanssivannetta voi käyttää monella tavalla ja sillä voi tehdä erilaisia liikeratoja. Sitä voi käyttää useammilla kehon osilla, myös käsillä ja jaloilla.
Kunto- ja alkeisvanteessa rasituksen alla ovat keskivartalo, pakara, takareidet ja pohkeet.
Kuntovanne on Kinnusen mukaan hyvä väline, mutta liikuntaan tottumaton voi herkästi saada sillä myös tuhoa aikaan.
– Jos ryhti on huono eikä tekniikka ole kunnossa. Silloin esimerkiksi selkäpotilaalla kipu voi paheta. Jos vanteessa on paljon painoa ja nystyrät, saa herkemmin mustelmia.
Kinnunen vertaa raskasta vannetta sihen, että kyykkyihin tottumaton ihminen laitetaan kylmiltään kyykkäämään raskaalla painolla.
– Suosittelen alkuun kevyempää vannetta. Kuntovanne on hyvä alkuun, mutta jos innostuu ja haluaa pyörittää enemmän kuin 20 minuuttia päivässä, kannattaa harkita rinnalle kevyempää myös siksi, ettei ylirasita kehoa.
Ennen vannetreeniä Kinnunen kehottaa lämmittelemään tekemällä muutamia kyykkyjä tai käymällä reippaalla kävelyllä. Myös selkä kannattaa pyöristää nikama nikamalta.
Jälkikäteen kannattaa venytellä pakarat, takareidet, ehkä niskatkin.
Vanteen pyörittämisessä on Kinnusen mukaan kyse ensisijaisesti hyvästä flow'sta, mielen ja kehon yhteistyöstä.
– Jos ei tunnu pääsevän rytmiin, kannattaa kokeilla pyörittää musiikin tahtiin.