Van­hem­pien voi­ma­va­rat jäävät kou­lus­sa hyö­dyn­tä­mät­tä

Kadonneesta vanhemmuudesta ja isien ja äitien väsymyksestä puhutaan nykyään paljon.

Kadonneesta vanhemmuudesta ja isien ja äitien väsymyksestä puhutaan nykyään paljon. Vanhempien ja koulun yhteistyöstä torstaina Jyväskylän yliopistossa väittelevä Margaret Trotta Tuomi näkee vanhemmat käyttämättömänä voimavarana, jotka edelleen kantavat päävastuun lastensa kasvatuksensa.

"Vanhempien ja koulun tulisi olla enemmän yhteistyössä keskenään. Siitä hyötyisivät kaikki", Trotta Tuomi sanoo. "Kumppanuutta tarvitaan jo ennen kuin ongelmia alkaa ilmaantua. Vanhempien ja opettajan on hyvä tuntea toisensa, jotta tietävät, mitä keneltäkin voi odottaa."

Margaret Trotta Tuomen toimintatutkimuksen eräs tavoite oli ehkäistä syrjäytymistä ja koulukiusaamista. Tähän pyrittiin palautetuokioilla ja mahdollisuuksilla tutustua esimerkiksi maahanmuuttajiin ja eri tavoin vammaisiin henkilöihin.

"Ei niin, että olisi kutsuttu kouluun eksoottista ruokaa laittava nainen tai tanssiesitys. Sen sijaan vieraaksi tuli esimerkiksi etiopialainen opiskelija, joka näytti valokuvia perheestään. Lapset saivat kysellä häneltä lisää heitä kiinnostavista asioista." Lapset kävivät myös seuraamassa näkövammaisten urheilukilpailuja ja koululle palattuaan kokeilivat, kuinka vaikeaa juokseminen silmät kiinni on. Näin he oppivat arvostamaan urheilijoiden suoritusta.

He saivat vieraakseen liikuntavammaisen yliopistolla työskentelevän tutkijan, joka kertoi perheestään ja vastasi lasten kysymyksiin siitä, miltä oikein tuntuu kävellä noin.

Ilmoita asiavirheestä