Suomessa naisen työnantaja kantaa vastuun vauva-ajan kuluista – edelleenkin. Tämä on epäkohta paitsi työnantajan, mutta myös synnytysikäisten naisten näkökulmasta. Erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajat ja pienyrittäjät ovat melko rasituksessa, kun joutuvat lakisääteisesti kustantamaan äitiyslomasta ja sijaisen palkkaamisesta koituvat lisäkulut.
Vauvasta koituu kustannuksia työnantajalle useita tuhansia euroja, vaikka Kela korvaakin noin 70 prosenttia kokonaiskuluista. Sairaan lapsen (alle 10-vuotias) hoitokulut ovat keskimäärin noin 8 000 euroa, kun arvioidaan viisi sairauspäivää/vuosi yhdeksän vuoden ajalle.
Vallitseva järjestelmä ei voi olla vaikuttamatta synnytysikäisten naisten ja pikkulasten äitien työllistymiseen.
Vaikka työnantaja äitiysloma- tai sairaan lapsen hoitokulujen pelossa ei saakaan nykyisin kysellä työhaastattelussa, onko hakijalla lapsia tai aikomus saada lapsia lähiaikoina, vaikuttavat nämä seikat vääjäämättä nuorempien naisten työllistymismahdollisuuksiin.
Kyseessä on työntekijöiden tasavertaisuus. Vaikka epäkohtaa on puntaroitu eduskunnassa pitkään, ei ole löytynyt riittävästi valmiuksia saattaa seikka tätä päivää vastaavaksi laajasta poliittisesta yhteisymmärryksestä huolimatta. Ruotsissa äitiysajan ja vanhemmuuden kulut hoitaa valtio – kaikkien yhteisesti maksamista verorahoista.
Olisi korkea aika löytää ratkaisu tähän epätasa-arvoistavaan seikkaan. Olisi hienoa, jos lapsia voitaisiin hankkia ilman pelkoa työttömyydestä tai hankalasta työllistymisestä ja naisen euro hivuttautuisi lähemmäksi miehen ansaitsemaa euroa.
Uudistus palvelisi selkeästi pienyrittäjiä ja naisvaltaisten alojen työnantajia, kun taloudellinen vastuu olisi jaettu koko yhteiskunnalle. Ratkaisuja löytyy, kun vain on riittävästi tahtoa.
Hanna-Leena Mattila
kansanedustajaehdokas (kesk)
Raahe
