Suomi pyrkii säilyttämään suuren osuutensa EU:n maaseudun kehittämisvaroista, kun niiden jaosta neuvotellaan alkuvuodesta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) torjuu tässä vaiheessa vaatimukset täydentää maatalouden väheneviä EU-tukia kansallisella lisärahoituksella.
Suomen toteutunut osuus maaseudun kehittämisvaroista on kuluvalla kaudella noussut jopa 7,35 prosenttiin, kun virallinen osuus on ollut hiukan alle 6,7 prosenttia. Muut jäsenmaat eivät vain ole saaneet määrärahoja yhtä tehokkaasti hyödynnettyä.
EU:n maatalousministerit sopivat tammi-helmikuussa, miten viidentoista vanhan EU-jäsenmaan välillä jaetaan 18,9 miljardia euroa maaseudun kehittämisrahaa.
"Nyt pitää toimia niin kuin hyvä neuvottelija toimii, eikä paljastaa muille neuvottelukumppaneille minkäänlaisia kortteja. Myöskään hallituksen sisällä tätä kysymystä ei etukäteen avata", Vanhanen sanoi.
Vasta neuvottelujen jälkeen on syytä pohtia, minkä verran kansallista lisätukea tarvitaan. Mahdolliset päätökset voidaan Vanhasen mukaan tehdä hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Sen jälkeen pitää hakea ratkaisuja, jotka oikeudenmukaisella tavalla jakavat laajentumisen taakkaa.
"Siihen kannattaa kaikkien luottaa, että hallitus pyrkii oikeudenmukaiseen ratkaisuun", Vanhanen lupasi.
Maaseudun kehittämisrahat täydentävät maataloustukia. Niistä maksetaan luonnonhaitta- eli lfa-tukia sekä ympäristötukia. MTK on vaatinut toistuvasti, että 100 miljoonaan euroon nousevat menetykset on korvattava kansallisesti.
Pääministeri selosti keskiviikkona EU:n rahoituspakettia eduskunnan suurelle valiokunnalle. Vanhanen kertoi, että neuvottelujen aikana tehdyt laskelmat tuloksista ovat pitäneet kutinsa jopa hämmästyttävän tarkasti.
"Lopputulos täytti Suomen osalta keväällä asetetut kynnysrajat. Nettomaksuosuudellemme asetettiin sietoraja, maksimissaan 0,3 prosenttia. Se kyettiin lievästi alittamaan näissä neuvotteluissa alittamaan", Vanhanen kiitteli.
Nettomaksua perusteltiin etäisyyksillä
Suomen nettomaksu jäi pienemmäksi kuin muutamalla samankokoisella ja suunnilleen yhtä rikkaalla EU-maalla. Tätä tilannetta piti Vanhasen mukaan perustella muille. Suomen asemaa seurattiin tarkasti.
"Kun taulukkoa katsoo, niin meidän menestykseen ja vaurauteemme verraten meidän maksuosuutemme on selvästi alhaisempi kuin monilla muilla mailla."
Suomen piti siksi perustella maksuasemaansa maantieteellisillä syillä; pitkillä etäisyyksillä ja harvalla asutuksella ja sillä, että EU:n maataloustuki soveltuu huonosti Suomen oloihin ja tarpeisiin.
Paketin yhteydessä sovittiin myös, että EU:n koko budjetin rakennetta tarkastellaan vuosina 2008-09.
"Uudelleentarkastelussa muilla jäsenmailla on tavoitteena, että Britannian suuresta maksualennuksesta luovuttaisiin kokonaan. Britannia on pitänyt luopumisen ehtona sitä, että maatalouspolitiikkaan tehdään uudistus joka palvelee myös heidän etujaan", Vanhanen kuvasi tulevaa kaupankäyntiä.
Hän ei uskonut, että EU:n maataloustukia tullaan muuttamaan ennen uuden rahoituskauden loppua vuonna 2013. Muutoksia tehtäneen vasta vuodesta 2014 eteenpäin.
EU:n takatalvi jatkuu yhä
Vanhanen oli tyytyväinen siihen, että EU on viime aikoina pystynyt tekemään päätöksiä. Hän ei ollut vielä valmis julistamaan päättyneeksi sitä takatalvea, jossa unioni on hänen mukaansa elänyt jo jonkin aikaa.
"Niin kauan kuin talouden kasvu Euroopan moottorialueilla on 1-1,5 prosentin tasolla, niin kyllä se melkoinen takatalvi on. Me emme saa omalle taloudellemme juurikaan vetoapua kuin uusista jäsenmaista, Ruotsista, Norjasta ja Venäjästä."