Koronatilanne: Epi­de­mia pa­hen­tu­nut sel­väs­ti Oulussa

Van­ha­nen nosti esiin koronan jäl­kei­sen ajan – el­vy­tyk­sen alasajo tulee ja ra­ken­ne­uu­dis­tuk­set ovat vält­tä­mät­tö­miä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti eduskunnassa, että rokoteuutisten myötä kuljemme kohti valoisampaa huomista. Alkava talvi voi olla vaikea, mutta Vanhasen mukaan on ennakoitava seuraavaa vaihetta eli tehtävä soten ja työllisyysratkaisujen kaltaisia rakenneuudistuksia.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen puhui valtion vuoden 2021 budjetista eduskunnassa. Ministeriaitiossa pääministeri Sanna Marin, kuntaministeri Sirpa Paatero, työministeri Tuula Haatainen ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen puhui valtion vuoden 2021 budjetista eduskunnassa. Ministeriaitiossa pääministeri Sanna Marin, kuntaministeri Sirpa Paatero, työministeri Tuula Haatainen ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi valtion vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa oppositiopuolueiden ehdotuksia.

– Opposition vastalauseissa huomiota kiinnittävät perussuomalaisten esittämät noin 250 yksityiskohtaista lausumaa, kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta moni niistä johtaisi lisämenoihin. Ylipäätään kiinnittäisin huomiota siihen, onko satojen lausumien esittäminen se tapa, jolla maata johdetaan, kun lopulta on kyse päätöksistä ja niihin liittyvistä määrärahoista tai niiden vähentymisestä. Useimmat lausumista olisi voitu määrittää määrärahoina; Vanhanen sanoi.

Kokoomus esittää vastalauseessaan Vanhasen mukaan yli 700 miljoonalla eurolla kehysvaikutteisia lisämenoja. Ne rikkoisivat kehyssäännön.

– Kehykset ovat Suomen talouspolitiikan uskottavuuden kovaa ydintä. Toivon, että harkitsette vielä kerran ehdotuksenne mittakaavaa ennen kuin tuotte ne äänestettäväksi.

Velkarahalla ostetaan vain aikaa

Vanhanen painotti, että kulkutaudin pitäminen hallinnassa on nyt parasta talouspolitiikkaa, siitä on selvästi kansainvälistä vertailua nähtävissä.

Vanhasen mukaan koronakriisi on asettanut julkisen keskustelun perspektiivin lyhyeksi. Keskustellaan vain siitä, millaiset rajoitukset ovat voimassa, ja miten selvitään vuoden vaihteen yli ja milloin rokote on käytössä.

– On katsottava tulevaan koronan jälkeiseen aikaan. Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Velkarahalla voidaan ostaa ainoastaan aikaa. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden ja talouskasvun vahvistamiseksi.

Vanhanen korosti, että Suomi on koronavuonna osoittanut, että osataan toimia ennakkoluulottomasti ja ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevina vuosina.

Vanhasen mukaan koronan jälkeiseen maailmantalouden kasvuun pääseminen ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi OECD arvioi Suomelle kahden prosentin talouskasvua lähivuosille.

– Se on meillä matalampi kuin monissa muissa maissa, koska olemme onnistuneet hoitamaan korona-ajan paremmin ja meillä talousromahdus on matalampi kuin vertailumaissa.

Vanhanen sanoi, että näin vaatimattomaan kasvuun ei voi tyytyä.

– Meidän on otettava oppia myös menneestä. Finanssikriisin jälkeen Suomen kasvu oli liian pitkään vaisua. Vauhtiin päästiin kunnolla vasta 2016, vastaavan pitkään toipumisaikaan ei ole varaa. Tarvitsemme nopeavaikutteista elpymistä ja pitkällä aikavälillä välttämättömiä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palvelujen uudistamista.

Ennustettua vahvempi kasvua edellyttää Vanhasen mukaan työelämän joustavuutta ja parempaa tuottavuutta. Työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta ja tarpeesta.

Vanhanen kertoi, että työllisyyspäätöksiä yli 55 -vuotiaiden työurien pidentämiseksi on tarkoitus tehdä vielä vuoden loppuun mennessä. Lisää päätöksiä hänen mukaansa tarvitaan keväällä.

Vanhanen toivoi, että työmarkkinoilla käytetään niitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo jotka ovat olemassa.

– Niillä ratkaistaan se, miten yritykset pääsevät vientimarkkinoille kiinni. Lisäksi tarvitsemme paikallisen sopimisen edistämistä uudistuksilla, joilla voidaan tukea vientialojen kilpailukykyä.

Vanhanen muistutti, että valtio on ottanut tänä vuonna rajusti iskuja vastaan, yritysten, kansalaisten ja kuntien puolesta.

– Ensi vuosi on elvyttämisen aikaa, elvytyksen alasajon aika tulee ennen pitkää. Sitä helpompaa julkisen talouden tasapainottaminen on, mitä fiksumpia tuloja vähentäviä uudistuksia pystymme tekemään. Suomen tuottavuusloikka edellyttää rohkeutta uudistua.

Vanhanen totesi, että rokoteuutisten myötä kuljemme kohti valoisampaa huomista.

– Alkava talvi voi olla vaikea, on ennakoitava seuraavaa vaihetta. On tehtävä soten ja työllisyysratkaisujen kaltaisia rakenneuudistuksia. On tärkeää että t & k- kannustuksilla ja verotuksen pitkäjänteisyyttä luomalla saamme rohkeutta investoida Suomeen. Yhdessä pystymme parempaan, kyllä tästä lopulta selvitään, Vanhanen lopetti.

Tästä on kyse

Valtion budjetti 2021

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusummaksi esitetään 65,2 miljardia euroa.

Summa on 7,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Valtion nettolainanotoksi arvioidaan 11,7 miljardia euroa, eli sen verran budjetti on alijäämäinen.

Valtion velan määräksi arvioidaan ensi vuoden lopulla noin 138 miljardia euroa.

Budjetin määrärahatasoa nostaa muun muassa se, että osa vuoden 2020 lisätalousarvioissa tehdyistä päätöksistä heijastuu myös vuoteen 2021, kuten monivuotiset väylähankkeet ja yritystuet.

Merkittäviä lisäyksiä aiheuttavat lisäksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen, kuten testaamiseen ja hoitoon, liittyvät menot, 1,6 miljardia euroa, monitoimihävittäjien hankinnan eteneminen, 1,5 miljardia euroa, suhdanneluonteiset menot 0,8 miljardia euroa sekä kuntien tukeminen 0,3 miljardia euroa.

Talousarvioesitykseen sisältyy lähes 900 miljoonaa euroa kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman menoja, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Määrärahoja kohdistetaan mm. jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, vienninedistämiseen, luonnonsuojeluun sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan olevan 53,5 miljardia euroa vuonna 2021.

Valtion verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosenttia, 2,1 miljardia euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.