Yleisradion radiotoimialan henkilöstö turvautui vanhakantaiseen ulosmarssiin ja supisti Ylen suomenkielisten radio-ohjelmien tarjonnan torsoksi liki vuorokaudeksi.
Tekninen kehitys on muuttanut työvoiman tarpeita monilla aloilla, myös sähköisessä mediassa ja aivan erityisesti Ylessä. Yhtiön radiotoiminnan henkilöstön suuttumuksen henkilöstön lievästä vähentämisestä voi käsittää. Silti yleisöä palvelevassa laitoksessa pitäisi olla alttiutta noudattaa sopimuksia viimeisen päälle niin, etteivät lähetykset ja yleisön palvelu vaarannu.
Kun henkilöstö käytti ulosmarssia keinona osoittaa mieltään, se karsi Ylen suomenkielisten radiokanavien tarjonnan lähes olemattomaksi. Radio Suomessa kuultiin taukopompotuksen ohella vain muutama viranomais- ja liikennetiedote, merisäät ja pari säätiedotusta. Radio Mafia ja Ylen Ykkönen tarjoilivat tauotonta musiikkia. Myös radion organisaatioon toistaiseksi kuuluvat television alueuutiset Oulusta, Jyväskylästä ja Turusta jäivät pois ohjelmistosta.
Kilpailevat kaupalliset radiot saivat paljon lisää kuulijoita. Niiden taajuuksilla lähetettiin myös STT:n uutiset, jotka nekin jäivät pois Yleisradion verkosta. STT:n omassa studiossa luettavien uutisten kytkeminen Ylen lähetykseen ei ollut mielenilmauksen vuoksi mahdollista. Ylen ruotsinkielisillä kanavilla STT:n uutiset kuuluivat normaalisti.
Häätäessään suomenkieliset kuulijat tutustumaan kilpailijoiden tarjontaan Ylen väki sahasi omaa oksaansa. Ylen uskollisimmatkin kuulijat joutuivat toteamaan Ylen henkilöstön pakottamana, että kilpailevan tarjonnan varassa voi elää ja olla hyvin informoitu.
Yleisradion johdolla ja henkilöstön edustajilla oli erilaisia näkemyksiä jopa ilmoitetusta henkilökunnan vähennystarpeesta. Johdon mukaan vakinaista henkilöstöä vähennetään enintään 45 henkilöllä. Ainakin puolet aiotaan hoitaa ilman irtisanomisia, valtaosin eläkejärjestelyin. Loput yritetään johtaja Seppo Härkösen mukaan sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä mahdollisesti vapaana oleviin muihin tehtäviin. Yleisradio on suuri, 3 700 henkilön työnantaja. Heistä liki tuhat työskentelee radiotoimialalla.
Tuollainen tyynnyttely on väkeä vähentävälle työnantajalle tavanomainen menettely. Joidenkin kohdalla uudelleen sijoittaminen saattaa onnistua, mutta helppoa se ei ole.
Radio- ja televisiotoimittajien liiton puheenjohtaja Pike Epstein sanoo luottamusmiehille ilmoitetuksi vähennystarpeeksi 48 vakinaista henkilöä. Hänen mukaansa irtisanomisia osattiin pelätä, mutta ei noin suuressa määrin.
Luku on yhtiön työntekijämäärä muistaen suhteellisen pieni verrattuna moniin muihin yrityksiin, joissa tekninen kehitys, organisaatiomuutokset ja yritysjärjestelyt ovat johtaneet väen karsintaan. Mahdollisimman monen radion vakinaisen henkilön voi toivoa säilyttävän paikkansa. Kuitenkin kansalta televisiomaksuina kerättävien tulojen varassa elävän yhtiönkin on toimittava taloudellisesti. Tyhjäkäyntiin ei ole varaa.
Ylen radiotoiminnan uusi organisaatio alakohtaisine osaamiskeskuksineen aloittaa 13. tammikuuta. Sen jälkeenkin tarvitaan määräaikaisia työntekijöitä muun muassa lomituksiin. Heidän määräänsä vetoamalla supistuksia on vaikea vastustaa. Ylen organisaatio kaipaa uudistamista.
Kuulijat tarvitsevat Yleisradiota ja päinvastoin. Siksi on syytä odottaa, että muutokset sujuvat mahdollisimman sopuisasti.