Suomen Pipliaseura aloittaa Vanhan testamentin kääntämisen alkukielestä mobiilikäyttäjille tammikuussa. Käännöstyö on jatkoa Uuden testamentin vastaavalle hankkeelle, joka valmistui vuosi sitten ja joka tunnetaan nimellä UT2020.
Käännöstyön aloitus varmistui torstaina, kun evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous varasi Vanhan testamentin kääntämiselle vuosittain 250 000 euroa vuosille 2022 ja 2023.
– Kirkolliskokous osoitti kaukonäköisyyttä ja tulevaisuudenuskoa tehdessään tämän taloudellisestikin ison linjauksen tilanteessa, jossa kirkon taloutta samanaikaisesti joudutaan sopeuttamaan. Päätös on merkittävä luottamuksen osoitus käännöshankkeen käytännön toteutuksesta vastaavalle Suomen Pipliaseuralle, sanoo Oulun piispa ja Suomen Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja Jukka Keskitalo tiedotteessa.
Käännöstyön kokonaisbudjetti vuosille 2022–2027 on yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Suomen Pipliaseuran rahoitusosuus on 35 prosenttia kokonaiskuluista. Kirkkohallituksen osuus kokonaisbudjetista on 1,5 miljoonaa euroa.
Uuden testamentin käännöksen tapaan Vanhan testamentin käännöksen ohjausryhmä on ekumeeninen. Vähemmistökirkot osallistuvat käännöksen kuluihin edustajiensa resurssikulujen muodossa.
Hankkeen avulla halutaan vahvistaa ymmärrettävää ilmaisua sekä lisätä kiinnostusta Raamattua ja sen sanomaa kohtaan.
Lokakuussa 2020 julkaistulla Uuden testamentin käännöksellä on tällä haavaa 500 000 käyttäjää Raamattu.fi-verkkopalvelussa ja Piplia-sovelluksessa.
Vanhan testamentin tekstimassa on noin kolme kertaa laajempi kuin Uuden testamentin teksti. UT2020 valmistui kahdessa ja puolessa vuodessa. Vanhan testamentin kääntämisen on arvioitu vievän kuusi vuotta.