Kaleva 21.9.1973. Suomen ja Euroopan talousyhteisön EEC:n välinen vapaakauppasopimus allekirjoitetaan Brysselissä maanantaina tai tiistaina, sanoivat EEC:n ministerineuvostoa lähellä olevat lähteet. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittaa suurlähettiläs Pentti Talvitie ja EEC:n puolesta suurlähettiläskomitean vt. puheenjohtaja Niels Ersböll Tanskasta.
Hallitusryhmien yksimielinen tuki suojalakinipulle varmistui, kun Ruotsalaisen Kansanpuolueen eduskuntaryhmä katsoi saaneensa varmuuden EEC-sopimuksen pikaisesta allekirjoittamisesta. Ryhmä sai selvityksen sekä presidentti Urho Kekkoselta että pääministeri Kalevi Sorsalta. RKP:n varapuheenjohtaja Ragnar Granvik kertoi ettei tarkasta päivämäärästä ollut puhetta, mutta että allekirjoittaminen on varsin lähellä.
Suojalait tullevat kolmanteen käsittelyyn perjantaina. SKDL:n eduskuntaryhmä pysyy edelleen päätöksessään äänestää koko suojalakinippu yli vaalien. Suojalait olivat torstaina esillä myös kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Tiettävästi noin kolmasosa puolueen kansanedustajista suhtautuu yhtä kriittisesti ainakin osan nipusta kiireelliseksi julkistamiseen.
"Suomi-neito on hyppäämässä kaivoon"
Useita EEC-sopimuksen vastaisia mielenosoituksia järjestettiin maassamme (20.9.1973). Päätilaisuus pidettiin Helsingissä eduskuntatalon edessä. Kansalaisjärjestöjen EEC:n vastaisen toimikunnan järjestämään mielenosoitukseen osallistui arvioiden mukaan yli 5 000 ihmistä. Tuhansia mielenosoittajia oli mukana myös Tampereella. Lisäksi kokoonnuttiin joukolla muun muassa Turussa.
Helsingin tilaisuudessa EEC:n vastaisen toimikunnan puheenjohtaja, maisteri Hannu Vesa ilmoitti, että EEC:n vastainen toiminta jatkuu mahdollisen allekirjoittamisen ja ratifioinnin jälkeenkin. Hänen mielestään EEC-sopimuksen hyväksyminen merkitsisi ”Suomi-neidon hyppäämistä” kaivoon.
Aarne Saarinen: sidonnaisuutta läntiseen kapitalismiin
Kommunistisen puolueen puheenjohtaja Aarne Saarinen katsoi, että EEC-sopimuksen puolustajien vaikuttamina ovat poliittinen ja ideologinen sidonnaisuus kapitalistiseen maailmaan, antikommunistiset asenteet sekä pelko ja vihamielisyys Neuvostoliittoa kohtaan.
Keskustapuolueen EEC-vastustajiin lukeutuva ylijohtaja Aaro Kenttä piti mahdottomana ajatusta, että maan ulkopoliittinen johto olisi tekemässä YYA-sopimuksen vastaista sopimusta. Taloudellisesti hän piti vapaakauppasopimusta epärealistisena. Hän katsoi, että hintavyöryn pysäyttäminen olisi mielekkäämpi toimi kilpailukyvyn hoitamisessa kuin vapaakauppasopimus.
