Kaleva 28.3.1974. Tapakasvatuksen tärkeyttä myös kouluruokailun yhteydessä korosti koulutoimentarkastaja Meeri Päivänsalo puhuessaan Ylivieskan kotitalousopettajien vuosikokouksessa Nivalassa.
– Jotta kouluruokailusta tulisi otollinen kasvatus- ja oppimistilanne, siihen tarvitaan aikaa. Ruokailutauon pituus on meillä nyt 25 minuutin asemasta 30 minuuttia. Säännökset edellyttävät, että valvova opettaja ruokailee yhdessä oppilaan kanssa, sanoi Päivänsalo.
Peruskoulun oppilas kokee yhdeksänvuotisen koulutaipaleensa aikana yli 1 700 kertaa millaisen päivällä tarjottavan aterian tulisi olla, miten eri ruokalajien tulee vaihdella ja millaisia ruoan valmistusmenetelmiä tulisi suosia.
Samoin hän kokee yli 1 700 kertaa pöytäkäyttäytymistilanteen, ruokailuvälineiden käytön, toisille tarjoilemisen, hillityn keskustelun jne.
Kouluaterian tulisi annettujen ohjeiden mukaan ravitsemuksellisesti täydentää sitä ruokaa jota oppilaat kotona syövät. Maultaan sen tulisi olla lasten ja nuorten makutottumuksien mukainen, mutta myös heidän makutottumuksiaan avartavaa. Tämä merkitsee, että kouluateriaan sisällytetään myös sellaisia ruokia, joita kaikki oppilaat eivät ole tottuneet syömään kuten esimerkiksi veri-, maksa- ja pinaattiruokia.
Olut kilpailee jo maidon kanssa
Maitoa Suomessa juodaan tunnetusti paljon, virvoitusjuomatilastoissa sijoitumme Euroopassa keskisijoille ja nyt Suomesta on tulossa myös olutmaa. Suomessa juodaan 230 kiloa maitoa vuodessa henkeä kohti eli noin 2,5 lasillista päivässä. Olutta juotiin viime vuonna Suomessa noin 50 litraa henkeä kohti.
Kolmihenkinen suomalainen perhe käytti viime vuonna maidon ja piimän ostamiseen rahaa noin 600 markkaa, oluthankintoihin 550 markkaa, virvoitusjuomiin meni 180 markkaa ja valmiisiin mehuihin kului parikymppiä.
Piimä on pöytäjuomista kukkarolle ystävällisin. Litran tölkillinen kirnupiimää maksaa 62 penniä ja kalleinkin piimälaatu, kefiiri heltiää 90 pennillä.
Asunnolta halutaan väljyyttä ja rauhaa
Suomalaiset arvostavat luonnonvaloa keittiössä, kylpyhuoneessa ja saunan pesuhuoneessa. Nykyisten parveketyyppien sijaan toivotaan syvempiä parveketiloja, jolloin ne palvelisivat lasten leikkipaikkana, ruokailutilana sekä auringonottopaikkana. Asumisen väljyyttä arvostetaan siitäkin huolimatta, että se edellyttäisi auton käyttöä palvelusten tavoittelussa.
Toivomukset ilmenevät Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimuksesta "Asumisen arvostukset".
Rahan puute, huono äärieristys kerrostaloissa ja asumisen ahtaus ovat kipeimmin koettuja puutteita asumisessa. Ulkoa ja talon sisältä tuleva melu sekä toisaalta perheen jäsenten aiheuttamat häiriöt kiusaavat lisäksi monia kerrostalossa asuvia.