Van­cou­ve­rin kisat ovat isot ja laajat

Olympialaiset talvikisat polkaistiin urheilevan maailman riemuksi pystyyn 28 vuotta ensimmäisten nykyaikaisten kesäolympialaisten jälkeen vuonna 1924. Tuolloin kisattiin Ranskan Chamonixssa hieman yli viikko 258 urheilijan voimin.

Whistler Olympialaiset talvikisat polkaistiin urheilevan maailman riemuksi pystyyn 28 vuotta ensimmäisten nykyaikaisten kesäolympialaisten jälkeen vuonna 1924. Tuolloin kisattiin Ranskan Chamonix´ssa hieman yli viikko 258 urheilijan voimin.

Nyt meneillään olevat Vancouverin talviolympialaiset ovat jo järjestyksessään 21:nnet, kestävät 17 päivää ja tuovat esiin yli 2 600 urheilijaa lajeissaan, joita on yhdeksän enemmän kuin 86 vuotta sitten. Itse kisatapahtumia on vaatimattomasti vain 70 enemmän.

Olympiamammuttitauti ei siis ole säästänyt talvikisojakaan, jotka ovat aina olleet se pikkuinen pikkuveli kesäolympialaisille. Paisuminen on havaittavissa myös kisapaikoissa. Alkuaikojen kisat järjestettiin pienissä laskettelukeskuksissa, ja todellisista talviurheilukeskuksista "päästiin eroon" oikeastaan vasta Calgaryn kisojen myötä 1988.

Calgaryyn piti suorituspaikkoja rakentaa oikein urakalla, ja esimerkiksi Marjo Matikaisen viiden kilometrin kultahiihtoa sai kaupungista matkata katsomaan yli sata kilometriä. Tuon startin jälkeen paisuminen on näkynyt Albertvillen ja Lillehammerin vielä sinänsä perinteisemmällä tasolla pysyneiden kisojen jälkeen Naganossa 1998 ja 2000-luvulla, kun isäntäkaupunkien asukasmäärä on vain kasvanut.

Salt Lake Cityn (2002) 180 000 asukasta rikkoi aiemmat isäntäennätykset, ja Torino (2006) lähenteli jo miljoonakaupunkia. Kehitys jatkuu tässäkin, sillä vaikka Vancouverissa itsessään toki asuu vain vajaa 600 000 ihmistä, koko metropolialueen määrä on peräti 2,1 miljoonaa.

Tuota aluetta tarvitaankin, sillä eihän lumettomassa ja kymmenen plusasteen Vancouverissa nyt talviurheilla kuin sisätiloissa. Pisimmällä kisojen nimikaupungista ovat alppihiihto, mäkihyppy, kelkkailu ampumahiihto ja maastohiihto, joita Vancouverista seuraamaan lähtevä saa matkata katsomaan 2,5 tuntia. Ja takaisin saman ajan.

Vihreät kisat?

Metsätiet eivät ihmislaumoja kuljeta, joten Vancouverin ja ympäröivän alueen infrastruktuuria on tietenkin kohennettu kisoja varten. Nykytrendin mukaan vihreyttä on lähdetty korostamaan kaikessa, mutta kisojen tuomia muutoksia vastustavat paikallisryhmät eivät näe vihreyttä juuri muualla kuin seteleissä, joita kisat tuottavat ainakin joillekin tahoille.

- Kisaisännyys on haastava tehtävä. Vancouverin kisojen järjestäjät ja heidän yhteistyökumppaninsa ovat siinä onnistuneet, ja ilman että alkuperäisestä visiosta olisi tingitty. Tuo visio on luonut uudet vaatimukset ympäristöasioihin, ja nämä kisat määrittävät tuon tason myös tuleville kisoille, kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge kaunopuheili järjestönsä kokouksessa kisojen alla.

Suunnitelma on siis valmiina myös neljän vuoden päästä talviurheilijat vastaan ottavalla Sotshilla. Vaikka ympäristöaktivistit ovatkin jo varpaillaan, ainakin parissa asiassa eteenpäin (vai ajassa taaksepäin?) päästään: Sotshissa on asukkaita vain 400 000, ja lumilajit järjestetään "vain" noin 40 kilometrin päässä kaupungista.

Ilmoita asiavirheestä