Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran lakimies Reija Kauppi sanoo, ettei lainsäädännön muuttaminen välttämättä ratkaise hoivayrityksissä ilmenneitä ongelmia.
– En ole varma, onko se suurin kipukohta. Lainsäädännöllisesti voi olla petrattavaa, mutta palveluntuottajien tulisi tiedostaa nykyistä paremmin, mitä toiminnalta edellytetään. Vaikka lupaviranomainen on edellyttänyt tiettyjä asioita, ne eivät kaikilta osin ole toteutuneet toiminnassa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on vaatinut hankintalain uudistamista ja voitontavoittelua suitsivaa lakia, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer puolestaan haluaa hoivayksiköiden henkilöstömitoituksen lakiin.
Henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin väännettiin pitkään joitakin vuosia sitten, mutta se jäi lain ulkopuolelle.
Ympärivuorokautisten hoivan yksiköitä koskeva laatusuositus sen sijaan asettaa hoitohenkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi 0,5 henkilöä asiakasta kohti.
Kun yksiköille myönnetään lupia, viranomainen voi asettaa henkilöstöä koskevia lupaehtoja.
– Jos asiakkaiden palveluntarve on tässä vaiheessa tiedossa, sen pohjalta arvioidaan, millainen mitoituksen pitäisi olla, että asiakkaiden tarpeet ja laadukas hoito toteutuvat eikä asiakasturvallisuus vaarannu, Reija Kauppi sanoo.
Jos tulevia asiakkaita ei luvitusvaiheessa tiedetä, lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti, mutta silloin yrityksellä on velvollisuus seurata palveluntarvetta.
– Jos siellä on vaativia potilaita, 0,5 ei ole välttämättä riittävä. Ympärivuorokautisissa hoivakodeissa asiakkaat ovat usein huonokuntoisia.