Helsinki Lihavat vuodet ovat pian ohitse, viimeistään nyt on "varautumisen aika", kuvaavat valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ja valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) maamme talouden haasteita tuoreessa valtiovarainministeriön talouskatsauksessa.
Jos valtiovarainministerin tuoreimpiin viesteihin on uskomista, varautumisen aika pääsi pahimmassa tapauksessa lipsahtamaan jo ohitse. Viime kuukausina kun talouskasvu on näyttänyt olevan kääntymässä miinuksen puolelle.
Hyvinvointiamme uhkaavat tulevaisuudessa monet erilaiset sudenkuopat. Työttömyys on pystyttävä painamaan nykyistä pienemmäksi, työurat saatava nykyistä pidemmäksi ja julkisten palvelujen tuotannon tehokkuus paremmaksi, jotta hyvinvoinnin tavoite pystytään väestön ikääntyessä tulevinakin vuosina turvaamaan.
Talouden sopeutumiskyvyn on parannuttava, "jotta yhtäältä saavutetaan globalisaatio- ja teknologiakehityksen hyödyt ja toisaalta vältetään se, etteivät talouden häiriöt ja rakenteiden muutokset aiheuta syrjäytymistä", raportissa sanotaan.
Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan talouden kulmakiviä ovat "kurinalainen finanssipolitiikka ja inhimillisten voimavarojen parempi käyttö."
Työpanoksen ja tuottavuuden suotuisalle kehitykselle on luotava nykyistä paremmat edellytykset, on pystyttävä turvaamaan julkisen talouden ja hyvinvoinnin kestävyys myös talouden toimintaympäristön nopeissa muutoksissa, ministeriö viestittää.
Työn ja osaamisen
täytyy kannattaa
Matalan tuottavuuden töissä on verotusta uudistettava työntekoon kannustavaksi, muutoin monet heikosti koulutetut tai kokonaan vailla ammatillista koulutusta olevat henkilöt pysyvät poissa työmarkkinoilta. Siitä seuraa, että työttömyys pysyy korkeana ja julkista taloutta jää rasittamaan iso pysyvä kustannus.
Tämän torjumiseksi on luotava työllistymisen edellytykset myös niille ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät hakeudu koulutukseen. Valtiovarainministeriön mielestä nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on liiaksi säilyttävä, kun sen pitäisi olla muutosta ja riskinottoa mahdollistava.
Suojaverkon ohella pitäisi hakea mekanismeja, jotka palauttavat ihmiset nopeasti takaisin työelämään vanhan työpaikan hävitessä ja kannustavat hankkimaan uusia ammatillisia taitoja, jotka vastaavat paremmin muuttuneita työelämän tarpeita, ministeriössä koetaan.
Osaamisen pääoman kartuttamista jarruttaa meillä vvm:n näkemyksen mukaan sen tuottoon kohdistuva korkea verotus. Inhimillisen pääoman kasvua voidaankin edistää parantamalla osaamisen kannattavuutta, raportissa sanotaan. Sen vuoksi korkean osaamisen saavuttaminen ja sen ylläpitäminen edellyttävät työn verotuksen ja erityisesti rajaveroasteen keventämistä myös tulevaisuudessa.
"Suomi voi säilyä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana alueena vain, jos sillä on tarjolla osaavaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa", raportissa sanotaan.
Suomalaisten työmarkkinoiden erityisongelmia ovat vaille ammatillista koulutusta jäävien nuorten suuri osuus, pitkät opiskeluajat, nuorten myöhäinen työmarkkinoille tuloa ja ikääntyneiden siirtyminen varhain eläkkeelle. Siksi raportin mukaan opiskeluaikoja ja ammatillista koulutusta on tehostettava sekä panostettava työssäoppimiseen, oppisopimuskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Julkinen talous
joutuu lujille
Väestön ikärakenteen muutos tuo paineita julkiseen talouteen kahta kautta. Eläke- ja hoivamenot kasvavat. Toisaalta työvoiman supistuminen - jos sitä ei pystytä kompensoimaan tuottavuutta ja työllisyyttä nostamalla - hidastaa talouden ja verotulojen kasvua.
Suomessa julkisen vallan vastuu palvelujen ja eläkkeiden järjestämisessä ovat laajemmat kuin muissa EU-maissa yleensä. Lakiin kirjoitetut lupaukset on mahdollista lunastaa vain, jos niiden rahoitus on vakaalla pohjalla ja julkinen talous toimii tehokkaasti, vvm muistuttaa.
Julkisen vallan rajoittamattomasta verotusoikeudesta tai jopa setelirahoituksesta ei voida enää puhua eikä haaveilla. Kun sekä työ- että muut markkinat integroituvat entistä tiiviimmin kansainväliseen talouteen eikä Suomessa ole enää omaa rahapolitiikkaa, ovat valtion mahdollisuudet julkisten palvelujen ja etuuksien rahoittamiseen saman tyyppiset kuin yksittäisissä kunnissa on jo pitkään ollut. Julkista velkaa ei voida enää edes teoriassa hoitaa lainanotolla keskuspankista, raportissa sanotaan.
Kansainvälistymisen
haasteet kasvavat
Tähän mennessä Suomi on hyötynyt globalisaatiosta ja kansainvälisestä työnjaosta. Jotta pärjäämme ja pystymme hyödyntämään syvenevän globalisaatiokehityksen tarjoamat mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, tarvitaan jatkuvaa muutosvalmiutta ja joustavuutta, valtiovarainministeriö korostaa. Rakenteiltaan joustava talous tukee talouden ja tuottavuuden kasvua helpottamalla voimavarojen siirtymistä uusille ja nopeasti kasvaville aloille, ministeriö linjaa.
"Tämä merkitsee, että työpaikkoja yhtäältä syntyy ja toisaalta häviää nopeassa tahdissa. Varmoja työpaikkoja ei enää juuri ole."