Kolme työntekijäjärjestöä jätti tiistaina useita valtion työpaikkoja koskevan lakkovaroituksen. Kahden vuorokauden lakko olisi jo järjestöjen kolmas lyhyessä ajassa. Työnseisaus alkaisi toukokuun 8. päivänä, ja siihen osallistuisi yli 5 500 valtion virkamiestä ja työntekijää.
Paraikaa Jukon, JHL:n ja ammattiliitto Pron kahden vuorokauden työnseisaus on menossa puolessakymmenessä kohteessa, muun muassa Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitoksilla. Jos kolmaskin lakko toteutuu, sen kohteina ovat esimerkiksi Oulun poliisilaitos, Hätäkeskuslaitos sekä Ilmatieteen laitos.
Kiistassa on kyse korostuneesti palkankorotuksista. Työntekijät ovat asettaneet mittatikun samaan kohtaan kuin teollisuudessa. Siellä kolmelle vuodelle ajoitetut korotukset nostavat palkkoja 7,8 prosenttia.
Noin 76 000:ta valtion työntekijää edustavat järjestöt peräävät nyt "yleistä linjaa" myös omille jäsenilleen. Valtion väelle tarjottiin sovittelijan ehdotuksessa 7,1 prosenttia, mikä ei kuitenkaan kelvannut.
Tämän vuoden alussa tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan palkankorotusten ylimmän tason tes-neuvotteluissa määrittävät vientialat. Muiden alojen korotukset eivät voi tuota tasoa ylittää edes valtakunnansovittelijan avulla.
Jos vientiliittojen sopimuksiin pohjautuvan korotustason on määrä olla katto, niin nyt käytävissä valtion neuvotteluissa testataan sitä, onko se myös lattia – siis taso, jonka alle korotukset eivät jää.
Meneillään oleva palkkakiista on siis myös testi siitä, mitä vientimalli käytännössä tarkoittaa. Sen enempää työnantaja kuin liitotkaan eivät halua itselleen epäedullista ennakkotapausta.
Valtion työmarkkinalaitos on perustellut vientialojen korotustason torjumista valtiontalouden heiveröisellä tilalla. Tälle on helppoa saada numeronäyttöä vaikkapa valtion velkaantumisvauhdista.
Työntekijäpuolen mukaan alemmat korotusehdotukset osoittavat "käsittämättömän heikkoa" arvostusta henkilöstä kohtaan, joka "kiistatta ansaitsee" perätyt korotukset.
Valtion tarjouksen ja liittojen korotustavoitteen välinen kuilu on yli 80 miljoonan euron levyinen.
Valtion väen pelkoja palkkakehitystä uhkaavasta laahauksesta voi ymmärtää. Valtion töissä on kuitenkin edelleen huomattavat etunsa. Varmuus työpaikkojen säilymisestä on eri luokkaa kuin yksityisellä puolella, lomaedut houkuttelevat, eikä valtion palkkojen kehityskään ole tutkimuslaitos Laboren selvitysten mukaan viime vuosina hävinnyt kunnille tai yksityisille työnantajille. Valtion mediaanipalkka on kolmesta sektorista kaikkein korkein.
Luultavasti kiista päättyy kompromissiin, jossa palkankorotustaso jää pykälän teollisuuden linjan alle. Se ei työntekijöillekään olisi kohtuuton ratkaisu aikana, jolloin valtion talouskurjuus on näkynyt muun muassa sosiaalietujen leikkauksina pienituloisimmilta kansalaisilta.