Oulun ja Valtatie 5:n välinen Valtatie 22 ei ole Pohjois-Suomen väylistä vilkkaimpia, mutta vaaranpaikkoja tältäkin vajaan 200 kilometrin taipaleelta löytyy. Ongelmina ovat muun muassa kevyen liikenteen suojattomuus kapeilla pientareilla ja Muhoksen kirkonkylän halkaiseva tieosuus.
Muhoksen liikennejärjestelyt puhuttavat vielä vuosia valmistumisensa jälkeen. Valtatielle rakennetut kaksi kiertoliittymää eivät enää sinänsä tunnu vaikeilta, mutta kulkijat kaipaavat raitille parempaa näkyvyyttä. Ympyröihin ja kaistojen väliin kun on istutettu koristekasveja niin innokkaasti, että liikenneturvallisuuden koetaan heikentyneen.
Muhoksella on nähty myös vaaratilanteita, kun esimerkiksi Kajaanista päin tultaessa ryhmittäydytään K-marketin liittymässä kääntyvien kaistalle ja annetaan tietä jalankulkijoille. Usein suoraa ajavien kaistalla huristellaan silloin ohi sivuille vilkuilematta.
Muhoksen kunnan tekninen johtaja Kalle Huusko sanoo Tielaitoksen onnistuneen Muhoksen liikennejärjestelyissä melko hyvin. Puskien tuoman haitan Huuskokin on kuitenkin huomannut.
"Näkyvyys voisi olla parempi. Valtatien ja risteävien väylien liikenne sujuu kirkonkylän kohdalla pääosin hyvin, mutta ainakin kesäperjantaisin iltapäivät saattavat olla vähän ruuhkaisia, kun väki painaa mökeilleen Oulujärven seudulle. Silloin kääntyvät kaistat käyvät ajoittain liian lyhyiksi", Huusko toteaa.
Tiemestari Seppo Nauskan korviin ei ole kantautunut isommin valituksia Muhoksen valtaväylän puskaisuudesta. Hän kertoo, että istutuksia on leikattu viime kesänä melko reilulla kädellä. Jos näyttää siltä, että näkemisongelmat käyvät pahoiksi, Tielaitos on valmis vaihtamaan pensaita matalampiin lajeihin.
"Kiertoliittymän yli ei ole tarpeen nähdä. Riittää, että näkee hyvin oikealta tulevan liikenteen. Onhan eräillä paikkakunnilla pystytetty kiertoliittymiin taideteoksiakin, eikä niitäkään varmaan koeta ongelmaksi."
Tieinsinööri Heino Heikkisen mielestä valtatie on vedetty Muhosen läpi aivan kelpo järjestelyin. Neljänkympin rajoituksenkin kanssa on opittu elämään, sillä hitaimman ajelun pätkä ei ole pitkä.
"Tietenkään vilkkaan kylän keskeltä kulkeva valtatie ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Ohitustietä ei kuitenkaan ole missään suunnitelmissa, sille on vain varattu tilaa kaavaan. Tuleeko ohitustie joskus, sitä en kyllä osaa arvailla", Heikkinen tuumii.
Liian vähän liikennettä
Paltamossa, Vapo Oy:n sahan ja Mieslahden kylän välillä ongelmat ovat kokonaan toisenlaiset. Nopeusrajoitus tällä valtatien osuudella on 100 kilometriä tunnissa, liikenne ajoittain vilkasta ja piennaralue hyvin kapea. Mopoilla, polkupyörillä ja jalan liikkuvat ovat ahtaalla etenkin rekkojen kohdatessa.
Paltamolaiset ovat toivoneet kevyen liikenteen väylän jatkamista Mieslahteen saakka sekä alitustunneleita Kainuun Opiston ja Tielaitoksen varikon kohdalle.
Mikäli erillistä väylää kevyelle liikenteelle ei saada, pitäisi ainakin pientareita leventää ja nopeusrajoitusta laskea.
Paltamon kunnan rakennusmestari Mervi Kilpeläinen kertoo, että tarpeet on kirjattu parhaillaan tekeillä olevaan liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Isoja lupauksia paremmasta ei ole kuitenkaan saatu.
"Tielaitoksen kanta on, että kevyen liikenteen määrät ovat kirkonkylän ja Mieslahden välillä ovat niin vähäiset, ettei väylää tarvitse jatkaa. Samaan syyhyn ovat kaatuneet vaatimukset tien leventämisestä."
Näillä näkymin nykyisenlaisilla väylillä on pärjättävä Paltamossakin vielä pitkään. Kirkonkylän läpi Puolangan suuntaan johtavalle tielle sen sijaan odotetaan liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja lähivuosina.