Joukkoliikenne: Oulun jouk­ko­lii­ken­teen linjat siir­ty­vät pois OTP:lta ensi vii­kol­la, lii­ken­tees­sä voi olla häi­riöi­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Val­ta­osa mak­sa­sai­rauk­sis­ta kär­si­vis­tä kokee saa­van­sa liian vähän oh­jaus­ta sai­ras­tu­mi­sen jälkeen – mak­sa­sai­rau­det kuor­mit­ta­vat myös mie­len­ter­veyt­tä

Jopa seitsemän kymmenestä maksasairauteen sairastuneesta on tyytymätön diagnoosihetkellä saamaansa ohjaukseen, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä tutkimuksesta. Vastaajista vain kolmannes on tiennyt omasta hoitosuunnitelmastaan.

– On tärkeää miettiä, kuka hoitaa sairastumisen jälkeisen ohjauksen. Tietoa tarvitaan diagnoosin saamisen jälkeenkin, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström tiedotteessa.

Maksasairaudet heikentävät työkykyä. Tutkimukseen vastanneista vain noin 40 prosenttia kertoo olevansa työelämässä. Högströmin mukaan ihmiset eivät tiedonpuutteesta johtuen osallistu kuntoutuksiin, jotka voisivat parantaa hyvinvointia.

– Tukitoimet eivät ole kovin tunnettuja. Kuntoutukseen osallistuneet kokevat kuitenkin sen hyödylliseksi.

Toimintakyvyn alenemisen lisäksi maksasairaudet vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa lähes kaikki vastanneet kokivat sairaudestaan epävarmuutta ja pelkoa. Maksasairauksiin liittyi myös häpeää. Erityisesti maksakirroosiin sairastuneet kokivat sairauden vaikuttavan minäkuvaansa.

Munuais- ja maksaliiton Maksaviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 9.–13. toukokuuta. Liitto kertoo tiedotteessa elintapoihin liittyvien maksasairauksien yleistymisestä. Olennaista olisi Munuais- ja maksaliiton mukaan vaikuttaa hyvinvointialueisiin, jotta maksasairauksien varhaista toteamista ja sairastuneiden elämänlaadun parantamista voitaisiin edistää.